Saudi-Arabian johtama sotilasliittouma ilmoitti maanantaina, että sen 100 hävittäjää tukee Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallinnon maahyökkäystä Iranin tukemia huthikapinallisia vastaan. Liittouman tiedottajan kenraalimajuri Turki al-Malkin mukaan ilmavoimat antavat ympärivuorokautista tukea maajoukoille ja suojaavat Bab el-Mandebin salmea. Liittouman mukaan iskuissa on tuhottu satoja huthien kohteita. Jemenin presidenttineuvoston puheenjohtaja Rashad al-Alimi oli sunnuntaina julistanut "Jemenin aamunkoitoksi" nimetyn operaation, jonka tavoitteena on vallata takaisin kaikki huthien hallussa olevat alueet, myös pääkaupunki Sanaa. Hallinnon joukot kertovat edenneensä Bab el-Mandebin salmelle ja vallanneensa alueita Dhubabissa. Huthit puolestaan valtasivat sunnuntaina Turbahin kaupungin, joka sijaitsee Taizin ja Adenin välisen tien varrella. Taisteluiden uusi vaihe käynnisti uudelleen sisällissodan, jossa oli ollut neljän vuoden tulitauko. Huthit ottivat syyskuun alussa haltuunsa Mokhan rannikkokaupungin ja sitä kautta salmen Jemenin puoleisen rannikon, mikä uhkaa yhtä maailman tärkeimmistä laivareiteistä. Uusimmissa taisteluissa on AP:n mukaan kuollut ainakin 959 ihmistä, ja yli 145 000 on joutunut jättämään kotinsa. Osapuolten ilmoituksia ei ole voitu varmistaa riippumattomasti.
Etiopian liittovaltion armeija ja hallitusta tukeva Tigray Peace Forces -miliisi ovat ottaneet haltuunsa Tigrayn maakunnan pääkaupungin Mekellen. Joukot valtasivat kaupungin lentokentän perjantaina 3. lokakuuta ja tulivat kaupunkiin viikonlopun aikana, kun Tigrayn kansan vapautusrintama TPLF ilmoitti lauantai-iltana vetäytyvänsä. TPLF:n mukaan vetäytyminen on tilapäinen ja se jatkaa toimintaansa muualta, joten taistelut todennäköisesti jatkuvat. Liittovaltion hallinto aikoo asettaa alueelle uuden väliaikaishallinnon ja järjestää aluevaalit kuukausien kuluessa. Paikallinen hallinto ja poliisi lähtivät kaupungista, ja asukkaat ovat kertoneet pelkäävänsä laittomuutta. Taistelut kiihtyivät syyskuun lopulla, kun seitsemän aseellista ja poliittista ryhmää muodosti liittouman pääministeri Abiy Ahmedin hallituksen kaatamiseksi. Vuoden 2022 Pretorian rauhansopimus, joka päätti satojatuhansia kuolonuhreja vaatineen sodan, oli TPLF:n mukaan romahtanut jo heinäkuussa. Etiopia syyttää Eritreaa sekä Al Jazeeran mukaan myös Sudania ja Egyptiä kapinallisten tukemisesta. Etiopia sulki suurlähetystönsä Asmarassa ja karkotti kymmenen eritrealaisdiplomaattia, minkä jälkeen Eritrea katkaisi diplomaattisuhteet. Analyytikot pelkäävät konfliktin laajenevan alueelliseksi.
Iranin parlamentin puhemies Mohammad Baqer Qalibaf sanoi sunnuntaina, ettei salmea avata ennen kuin Yhdysvallat täyttää seitsemän ehtoa kesäkuussa Islamabadissa laaditusta yhteisymmärryspöytäkirjasta. Iran on vaatinut muun muassa taistelujen lopettamista, Yhdysvaltain merisaarron purkamista, jäädytettyjen varojen vapauttamista ja pakotteiden poistamista. Ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi, ettei sotaan ole sotilaallista ratkaisua, mutta varoitti Iranin vastaavan entistä kovemmin uuteen hyökkäykseen. Trump hylkäsi viime viikolla Iranin esityksen ja on sanonut harkitsevansa pommitusten jatkamista marraskuun välivaalien jälkeen. Trumpin lähettiläät Witkoff ja Kushner tapasivat Araghchin Qatarin välityksellä YK:n yleiskokouksen aikana ilman tulosta. Salmen kautta kulkee tavallisesti viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta, ja Irak on alkanut kuljettaa öljyään vaihtoehtoisia reittejä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
Karoliinisen instituutin Nobel-kokous myönsi maanantaina vuoden 2026 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon yhdysvaltalaiselle Karl Deisserothille Stanfordin yliopistosta sekä saksalaisille Peter Hegemannille Berliinin Humboldt-yliopistosta ja Georg Nagelille Würzburgin yliopistosta. Palkinto annettiin optogenetiikan kehittämisestä. Menetelmässä hermosoluihin tuodaan valolle herkkä molekyylikytkin, jonka avulla yksittäisiä hermosoluja voidaan valolla käynnistää ja sammuttaa elävissä aivoissa. Näin tutkijat voivat selvittää, miten tietyt solutyypit vaikuttavat esimerkiksi oppimiseen, pelkoon, riippuvuuteen, muistiin ja liikkumiseen. Nobel-komitean mukaan optogenetiikka on muuttanut perusteellisesti käsitystä aivojen toiminnasta. Menetelmää hyödynnetään psykiatristen sairauksien tutkimuksessa, ja sen avulla yritetään myös palauttaa sokeiden näkökykyä. Palkintosumma on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsas miljoona euroa, ja se jaetaan tasan kolmen palkitun kesken. Lääketieteen palkinto aloittaa vuoden Nobel-julkistukset, joita seuraavat fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan ja taloustieteen palkinnot. Palkinnot jaetaan 10. joulukuuta Tukholmassa ja Oslossa.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti maanantaina televisioidussa puheessa hajottavansa parlamentin ja järjestävänsä ennenaikaiset parlamenttivaalit 29. marraskuuta. Vaalit olisi muuten pitänyt järjestää viimeistään elokuussa 2027. Päätöstä edelsi perjantai 2. lokakuuta, jolloin kongressi hylkäsi hallituksen kaksi asumisen hintakriisiin tarkoitettua asetusta. Sánchez neuvotteli viikonloppuna sosialistipuolue PSOE:n johdon kanssa. Hän myönsi hallituksen tehneen virheitä ja sanoi tarvitsevansa selvästi suuremman edistyksellisen enemmistön. Espanjan asuntokriisi on kärjistynyt: Al Jazeeran mukaan keskivuokrat ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja asuntojen hinnat nousseet noin 90 prosenttia. Madridissa ja muissa kaupungeissa osoitti viikonloppuna mieltään kymmeniätuhansia ihmisiä. Vähemmistöhallitusta ovat lisäksi painaneet sen lähipiiriin liittyvät korruptiojutut ja heinäkuun poikkeuksellinen maahanmuuttajien tulo Ceutan erillisalueelle. Mielipidemittauksissa johtaa oikeistolainen kansanpuolue PP, joka tarvitsisi todennäköisesti äärioikeistolaisen Voxin tuen hallituksen muodostamiseen. Sánchez on ollut vallassa kahdeksan vuotta.
Tanskan digitalisaatioministeri Christina Egelund kertoi maanantaina, että tunkeutujat ovat päässeet käsiksi noin 8,8 miljoonan ihmisen tietoihin maan CPR-väestörekisterissä. Vuotaneisiin tietoihin kuuluvat nimet, osoitteet ja henkilötunnukset. Luku on suurempi kuin Tanskan noin kuuden miljoonan asukasluku, koska rekisterissä ovat myös kuolleet ja ulkomaille muuttaneet. Murto ei kohdistunut suoraan viranomaisten järjestelmiin, vaan tekijät käyttivät tanskalaisen yrityksen laillisia käyttöoikeuksia rekisteriin. The Copenhagen Postin mukaan yrityksen useita käyttäjätunnuksia kaapattiin, ja tietoja haettiin noin kymmenen päivän ajan syyskuussa. Rekisterin työntekijä havaitsi poikkeavaa toimintaa perjantaina 2. lokakuuta, ja murto vahvistettiin lauantaina. Ministeri kuvasi tapausta erittäin vakavaksi ja myönsi, että yrityksen käyttöoikeuksien turvatoimet eivät olleet riittäviä. Viranomaisilla ei ollut tietoa tekijöistä, eikä ministeri suostunut nimeämään yritystä tutkinnan vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan vuotaneilla tiedoilla voidaan tehdä uskottavampia huijausviestejä, joissa esiinnytään viranomaisina. Viranomaiset selvittävät murron laajuutta.
Ranskassa noin 400–500 lukiota oli maanantaina kokonaan tai osittain suljettuna, kun syyskuussa alkaneet opiskelijoiden mielenosoitukset ovat muuttuneet väkivaltaisiksi. Opetusministeri Édouard Geffray perusteli sulkemisia turvallisuuspuutteilla. Pariisin seudulla suljettiin yli kolmannes alueen 468 lukiosta. Liikkeen aikana 24 koulua on poltettu tai ryöstetty, ja 78 koulun työntekijää on loukkaantunut. Syyskuun lopun jälkeen on otettu kiinni noin 5 000 ihmistä, AFP:n mukaan heistä 85 prosenttia alaikäisiä. Yksi nuori menetti kätensä poliisin tainnutuskranaatista. Opiskelijat vaativat parempia opiskeluolosuhteita: he arvostelevat opettajien poissaoloja ja puutetta erityisesti matematiikan ja englannin opettajista, pitkiä koulupäiviä sekä huonokuntoisia tiloja. Pääministeri Sébastien Lecornu on luvannut toimia opettajapulan korjaamiseksi ja tapaa tiistaina aluejohtajia koulujen kunnostamisesta. Hallituksen mukaan tärkeintä on palauttaa järjestys, ja Geffray syyttää väkivallasta äärivasemmistolaisia soluttautujia. Amnesty Ranska taas on arvostellut poliisin kohtuutonta voimankäyttöä. Opiskelijajärjestöt kutsuivat koolle valtakunnallisen mielenosoituksen tiistaiksi.
Oikeistopopulisti Flávio Bolsonaro sai ensimmäisellä kierroksella 47 prosenttia, noin 56 miljoonaa ääntä, ja istuva presidentti Luiz Inácio Lula da Silva 45 prosenttia, noin 53,7 miljoonaa ääntä. Koska kumpikaan ei saanut enemmistöä, ratkaiseva toinen kierros pidetään 25. lokakuuta. Flávio Bolsonaro sai enemmän ääniä kuin hänen isänsä Jair Bolsonaro vuosien 2018 ja 2022 vaaleissa, ja Bolsonaron suku menestyi myös kongressivaaleissa. Isä istuu 27 vuoden tuomiota vallankaappausyrityksestä. Muut ehdokkaat saivat yhteensä noin kahdeksan prosenttia, ja kolmanneksi ja neljänneksi tulleet Ronaldo Caiado ja Renan Santos ilmoittivat, etteivät tue kumpaakaan. Vaaleissa painavat elinkustannukset, rikollisuus ja suhde Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Lula sanoi olleensa varma voitosta jo ensimmäisellä kierroksella ja kutsui tulosta odottamattomaksi.
Irkutskin lähellä Siperiassa sijaitsevan ruttotutkimuslaitoksen 28-vuotias laboratorioavustaja kuoli perjantaina Shelehovin sairaalassa, ja noin 200 ihmistä on asetettu lääkärin tarkkailuun. Virallisesti kuolinsyyksi on ilmoitettu tuntemattomasta syystä johtuva keuhkokuume. Aluejohtaja Aleksei Tsydenov sanoi AP:n mukaan kyseessä olevan mahdollisesti rutto, mutta tietoa ei ole vahvistettu. Venäjän kuluttajaviranomainen Rospotrebnadzor ilmoitti sunnuntaina, että laajemmissa testeissä ei löytynyt naisen työhön liittyviä mikrobeja ja että epidemiologinen tilanne alueella on vakaa ja hallinnassa. Viranomaisen mukaan kukaan laitoksen työntekijöistä ei ollut hakeutunut hoitoon tartuntataudin vuoksi edeltävien kymmenen päivän aikana, ja lähikontaktien testit ovat olleet negatiivisia. Paikallisesti on kuitenkin otettu käyttöön rajoituksia, kuten maskipakko alueen alumiinitehtaalla. Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi seuraavansa tilannetta tiiviisti tautikeskus CDC:n kanssa ja kehotti Venäjää jakamaan tietoa nopeasti ja avoimesti. Keuhkorutto on WHO:n mukaan hyvin tarttuva ja voi johtaa kuolemaan, ellei sitä hoideta ajoissa.
Saudi-Arabia, Venäjä, Irak, Kuwait, Kazakstan, Algeria ja Oman päättivät pitää marraskuun yhteisen tuotantotavoitteensa noin 31 miljoonassa barrelissa päivässä. Tauko jatkuu toista kuukautta, kun aiemmin tuotantoa oli nostettu neljänä kuukautena peräkkäin yhteensä 752 000 barrelilla päivässä. Useimmat jäsenmaat tuottavat tavoitteitaan vähemmän, koska Hormuzinsalmi on ollut käytännössä suljettuna Yhdysvaltojen ja Iranin sodan alettua 28. helmikuuta. Brent-öljy maksoi perjantaina 102,25 dollaria barrelilta. Aiemmin viikolla G7-maat ilmoittivat vapauttavansa varmuusvarastoista 100 miljoonaa barrelia raakaöljyä ja dieseliä. OPEC+-maat kokoontuvat seuraavan kerran 1. marraskuuta.
Pääministeri Andris Kulbergsin keskustaoikeistolainen Yhdistynyt lista sai 35,4 prosenttia äänistä ja 42 paikkaa sadasta. Se on suurin vaalitulos, jonka mikään puolue on saanut Latvian itsenäisyyden aikana. Toiseksi tuli populistinen Latvia ensin (17 paikkaa), jota johtaa Trumpiin verrattu kiinteistömagnaatti, ja kolmanneksi Ukrainan sotilaallista tukea vastustava Suvereeni valta (15). Seuraavina tulivat Kansallinen liitto (10), Progressiiviset (9) ja Uusi yhtenäisyys (7). Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto putosi eduskunnasta. Todennäköisin hallitus on Yhdistyneen listan, Kansallisen liiton ja Uuden yhtenäisyyden 59 paikan enemmistö. Populistit hyötyivät venäjänkielisen vähemmistön äänistä. Vaalien teemoja olivat puolustus, elinkustannukset ja väestökato. Äänestysaktiivisuus oli LSM:n mukaan Latvian historian alhaisin.
Alustavien tulosten mukaan maan kolmijäsenisen presidenttineuvoston paikat menevät serbien osalta Dodikin SNSD-puolueen Zeljka Cvijanovicille, bosniakkien osalta istuvalle, EU- ja Nato-jäsenyyttä ajavalle Denis Becirovicille ja kroaattien osalta HDZ-puolueen 39-vuotiaalle Darijana Filipovicille, joka on neuvoston nuorin jäsen sitten vuoden 1995. Milorad Dodik ei voinut olla ehdolla, koska hän sai viime vuonna vankeustuomion ja kuuden vuoden kiellon toimia poliittisissa viroissa, mutta hänen puolueensa säilyttää vallan serbitasavallassa. Dodik kiitti voitosta Trumpia ja Putinia. Äänioikeutettuja oli noin 3,4 miljoonaa, ja äänestysprosentti laski noin 42:een. Vaaleissa käytettiin ensimmäistä kertaa koko maassa biometristä sormenjälkitunnistusta ja optisia äänestyslipukkeiden lukijoita, mikä viivästytti osan äänestyspaikkojen avaamista. Bosnia on ollut EU:n jäsenehdokas joulukuusta 2022.
Ilmatieteen laitos antoi maanantaina varoituksia tiistaiksi, jolloin länsituuli voimistuu paikoin vaarallisen voimakkaaksi. Varoitukset koskevat lähes koko maata Lappia lukuun ottamatta. Pahimmin tuulen arvioidaan puhaltavan Pohjanmaan maakunnissa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, missä puuskat voivat ylittää 20 metriä sekunnissa. Myös maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tuulituhot ovat todennäköisiä. Kovimmat puuskat ovat odotettavissa puolenpäivän aikaan ja iltapäivällä, ja illalla tuuli heikkenee jonkin verran. Keskiviikkonakin tuulee, mutta vähemmän. Tuuli voi kaataa puita, ja sähkökatkoja on odotettavissa laajalti erityisesti maan länsiosassa. Ylen ennusteen mukaan Pohjois-Lappiin, kuten Kilpisjärvelle, voi tulla tiistain ja keskiviikon välisenä yönä syksyn ensimmäinen lumi, mutta ennusteeseen liittyy epävarmuutta. Kainuussa tilannetta pahentavat poikkeuksellisen korkeat vedenpinnat. Tuulivaroitusten vuoksi kannattaa kiinnittää irtaimisto ja varautua mahdollisiin sähkökatkoihin.