Uutiset Stream: Tiistai 13.10.2026

Kyiv Independentin haastattelemien kahden nimettömän ukrainalaisviranomaisen mukaan Yhdysvallat on varoittanut Ukrainan ylintä sotilasjohtoa, että Washington katkaisee tiedustelutietojen jakamisen ja Nato-maiden rahoittaman PURL-asehankintajärjestelyn, jos Ukraina iskee Venäjän öljyjalostamoihin presidentti Donald Trumpin julistaman energiatulitauon aikana. Financial Times kertoi uhkauksesta ensimmäisenä, ja CNN raportoi vastaavaa lähteisiinsä vedoten. Yhdysvaltain hallinto ei ole kommentoinut asiaa julkisesti. Trump ilmoitti sunnuntaina 11.10. Venäjän ja Ukrainan sopineen heti voimaan tulevasta energiatulitauosta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maanantaina Varsovan turvallisuusfoorumissa, ettei Ukrainalta kysytty asiasta ja että Ukraina noudattaa tulitaukoa, jos Venäjä tekee samoin. Hänen mukaansa tauon on katettava koko energiaverkko eikä vain jalostamot, koska Ukrainalla on vain yksi vaurioitunut jalostamo. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ei kommentoinut tulitaukoa. Kyiv Independentin koosteen mukaan Venäjän iskut tappoivat vuorokauden aikana ainakin kymmenen ja haavoittivat 69 ihmistä, ja maanantai-iltana lennokki osui Kiovassa 25-kerroksiseen kerrostaloon, jolloin yksi nainen kuoli ja 11 loukkaantui. Zelenskyi sanoi olevansa valmis järjestämään vaalit, jos sovitaan vähintään 60 päivän täydellisestä tulitauosta.

EU:n ulkoministerit hyväksyivät maanantaina 12.10. Luxemburgissa lähes 1 600 uutta pakotelistausta, jotka kohdistuvat Venäjän sotateollisuuteen. EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallasin mukaan kyse on suurimmasta yksittäisestä laajennuksesta Venäjän sodan alkamisen jälkeen, ja yli puolet listauksista liittyy ballististen ohjusten tuotantoketjuun. Kyiv Independentin mukaan pakotteiden kohteiden kokonaismäärä nousee noin 3 000:sta yli 4 500:aan. Listalla on telakoita, ilmailu- ja elektroniikkayrityksiä sekä panssariajoneuvojen korjaamoja. Pakotteet jäädyttävät kohteiden varat EU:ssa ja kieltävät liiketoimet niiden kanssa. Päätös tehtiin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli sopinut Vladimir Putinin kanssa venäläisen dieselin pakotteiden höllentämisestä ja vaatinut Ukrainalle uutta johtajaa. Euronewsin mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, ettei Euroopan kannan muuttamiselle ole perusteita, ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi, että dieselsopimuksen kopioiminen ei tule Euroopassa kysymykseen, koska Venäjä neuvottelee vakavasti vain painostettuna. RFE/RL:n mukaan Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsui Trumpin ja Putinin sopimusta kauheaksi pettymykseksi.

Britannian pääministeri Andy Burnham sanoi parlamentille maanantaina 12.10., että Fairfordin lentotukikohtaan Lounais-Englannissa suunniteltu isku koordinoitiin hyvin todennäköisesti Iranissa ja sitä ohjasi lähes varmasti Iranin vallankumouskaarti. Yhdysvaltain pommikoneet ovat käyttäneet tukikohtaa iskuissa Iraniin. Reutersin mukaan Yhdysvaltain viranomaiset epäilivät Iraniin kytkeytyvää suunnitelmaa lennokki-iskusta. Viisi brittimiestä pidätettiin tukikohdan läheltä 27. syyskuuta epäiltynä terrorismi- ja räjähderikoksista. Heidän pakettiautoistaan löytyi bensiiniä mutta ei toimivaa räjähdettä, ja heidät vapautettiin ilman syytteitä tiukoin ehdoin. Burnhamin mukaan Britannia puuttuu siihen, että Iran käyttää rikollisverkostoja, ja asettaa lisää pakotteita. Ulkoministeri Ed Miliband kutsui Iranin suurlähettilään puhutteluun, ja Britannia asetti pakotteet kahdelle iranilaiselle, joista toisen se kertoo johtavan vallankumouskaartin vastavakoilua. Lähes 30 maata, muun muassa Yhdysvallat, Saksa ja Ranska, tuomitsi yhteisessä lausunnossa Iranin hybriditoiminnan. Iran kiisti osallisuutensa ja kutsui syytöksiä perättömiksi.

Jemenin huthikapinalliset kertoivat iskeneensä maanantai-iltana 12.10. jälleen Riadin King Khalidin kansainväliselle lentoasemalle, kolmantena päivänä peräkkäin. Saudi-Arabian asevoimien tiedottajan Turki al-Malikin mukaan ilmatorjunta pudotti Jemenistä ammutun ohjuksen, mutta hän ei kertonut sen kohdetta. Asukkaat kertoivat useista voimakkaista räjähdyksistä kaupungissa. Huthien mukaan ne iskivät myös lennokilla Khamis Mushaitin lentotukikohtaan, ja Saudi-Arabian mukaan hyökkäys torjuttiin. Lauantain isku lentoasemalle tappoi AP:n mukaan ainakin 13 ihmistä ja haavoitti yli 300:aa, ja sunnuntaina kuoli yksi ihminen. Saudi-Arabia jatkoi lentoaseman sulkua lauantaihin asti. Kahden nimettömän alueen virkamiehen mukaan maa tutkii, miksi ilmatorjunta ei pysäyttänyt yli 1 000 kilometriä lentäneitä ohjuksia ja lennokkeja eikä varoitusta annettu aiemmin. Alustavan selvityksen mukaan huthit lähettivät ensin lennokkeja ja sitten risteily- ja ballistisia ohjuksia. Huthien mukaan Saudi-Arabian ilmaiskut al-Jawfin maakuntaan tappoivat yhdeksän ihmistä. Presidentti Donald Trump sanoi huthien käyttäytyvän erittäin huonosti, mutta ei viitannut Yhdysvaltain väliintuloon.

Yhdysvaltain maahanmuuttoviraston alaisen Homeland Security Investigations -yksikön agentit tekivät maanantaina 12.10. varhain etsinnän Minnesotan demokraattisen kongressiedustajan Ilhan Omarin kotiin Washingtonin alueella. Yhdysvaltain oikeusministeriö vahvisti, että etsintä tehtiin tuomioistuimen luvalla osana käynnissä olevaa rikostutkintaa, mutta ei nimennyt Omaria eikä kertonut yksityiskohtia. Syytteitä ei ole nostettu. Al Jazeeran mukaan Fox News kertoi nimettömiin lähteisiin vedoten, ja Ylen mukaan myös Reutersin lähde kertoi, että tutkinta liittyy epäiltyyn rikkomukseen maahantuloasiakirjoissa, jotka Omarin edesmennyt isä täytti, kun Omar tuli lapsena Somaliasta pakolaisena Yhdysvaltoihin. Omar kertoi olevansa kunnossa ja syytti hallintoa poliittisten vastustajien ottamisesta kohteeksi ja liittovaltion lainvalvonnan käyttämisestä aseena. Hänen mukaansa presidentti Donald Trump on jahdannut häntä kymmenen vuotta. Minnesotan kuvernööri Tim Walz syytti Trumpia vallan väärinkäytöstä viikkoja ennen vaaleja. Reutersin haastatteleman asiantuntijan mukaan oikeusministeriö on yleensä pidättäytynyt ehdokkaisiin kohdistuvista tutkintatoimista lähellä vaaleja. Yhdysvaltain välivaalit pidetään 3. marraskuuta, ja Omar hakee jatkokautta.

Kongon demokraattisen tasavallan entinen presidentti Joseph Kabila perusti maanantaina 12.10. M23-kapinallisten hallitsemassa Goman kaupungissa uuden poliittis-sotilaallisen liittouman, jonka AP:n mukaan nimi on Kansakunnan uudelleenperustamisen rintama (FRN). Siihen kuuluvat Ruandan tukemat M23-kapinalliset, jotka ovat vallanneet laajoja alueita Itä-Kongosta, sekä muut aiemmin Kongojoen allianssiin kuuluneet ryhmät. Allianssin entinen johtaja Corneille Nangaa on yksi rintaman neljästä varapuheenjohtajasta. Rintaman neuvonantaja Claude Ibalanky sanoi Gomassa, että tavoitteena on lopettaa tyrannia kaikin keinoin, myös asevoimin, ja yhdistää vastarintajoukot. Presidentti Félix Tshisekedin hallitus ei heti kommentoinut. Kongon sotilastuomioistuin tuomitsi Kabilan viime vuonna poissaolevana kuolemaan maanpetoksesta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, ja tuomioistuimen mukaan hän teki yhteistyötä Ruandan ja M23:n kanssa. Kabila kiistää syytökset. Hän johti maata vuosina 2001–2019. Ottawan yliopiston tutkija Yvon Muya arvioi AP:lle, että ilmoitus merkitsee suoraa yhteenottoa Kabilan ja Tshisekedin välillä ja todennäköistä sotilaallista kärjistymistä. Hänen mukaansa on vaikea nähdä, miten Qatarin Dohassa käytävät rauhanneuvottelut jatkuvat.

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myönsi maanantaina 12.10. taloustieteen Nobel-palkinnon yhdysvaltalaisille Robert Hallille ja Michael Woodfordille. Akatemian mukaan he kehittivät makrotaloudellisia malleja, joiden avulla hallitukset ja keskuspankit voivat vakauttaa taloutta finanssi- ja rahapolitiikalla ja vähentää haitallisia suhdannevaihteluita. Kun 1970-luvun öljykriisit romuttivat aiemmin käytetyt keynesiläiset mallit, Hall ja Woodford rakensivat uusia työkaluja tehokkaimpien politiikkatoimien löytämiseksi. Ne eivät nojaa muuttujien, kuten inflaation ja tuotannon, tilastollisiin riippuvuuksiin, vaan kuvaavat, miten kotitalouksien ja yritysten yhteenlasketut valinnat vaikuttavat talouteen. Palkintokomitean puheenjohtajan John Hasslerin mukaan työ antaa vakaan teoreettisen perustan malleille, joita keskuspankit ja hallitukset käyttävät eri puolilla maailmaa, ja auttaa päättäjiä vastaamaan esimerkiksi energiakriiseihin. Palkintoon kuuluu noin 1,2 miljoonan dollarin eli miljoonan euron rahasumma, ja palkinnot jaetaan 10. joulukuuta. Taloustieteen palkinto oli vuoden viimeinen Nobel-palkinto. Ruotsin keskuspankki perusti sen vuonna 1968, eikä se kuulu Alfred Nobelin testamentin alkuperäisiin palkintoihin.

Hyökkääjät kaappasivat sunnuntain 11.10. vastaisena yönä satojen ranskalaisten supermarkettien kylmälaitteiden ohjaimet ja käynnistivät niiden automaattisen sulatusjakson, jolloin kylmiöiden ja pakastimien lämpötila nousi. Kaupat joutuivat hävittämään lihaa, pakasteita ja vihanneksia. Ranskalaismedioiden mukaan iskun kohteena oli 250–350 kauppaa. ABC Newsin mukaan Carrefourilla kohteena oli 80 supermarkettia, Intermarchélla noin 150 ja Monoprixilla noin viisi prosenttia sen noin 490 myymälästä, ja Intermarchén laitteet kuumenivat kuusi tuntia. Pääministeri Sébastien Lecornun lähipiiristä kerrottiin, että Ranskan kyberturvallisuusvirasto ANSSI löysi haavoittuvuuden tanskalaisen Danfossin toimittamasta ohjelmistosta. Danfossin mukaan laitteissa oli vanhentunut laiteohjelmisto, ja se oli pitkään kehottanut asiakkaita päivittämään. Pariisin syyttäjänvirasto aloitti tutkinnan, joka koskee myös iskun aiheuttamia tulipaloja. Intermarchén toimitusjohtajan mukaan tappiot voivat nousta yhdessä päivässä kymmeniin miljooniin euroihin. Hyökkääjiä ei ole tunnistettu. Tietoturvayhtiö Sekoian analyytikon mukaan myös Espanjassa, Portugalissa, Puolassa, Saksassa ja Belgiassa oli kohteita.

Microsoft julkisti maanantaina 12.10. kolmannen sukupolven tekoälysirunsa Maia 300:n. Yhtiön mukaan sen omista siruista tulee vuodesta 2027 alkaen pääarkkitehtuuri tekoälymallien ajamiseen sen tuotteissa. Quartzin mukaan tämä tarkoittaa siirtymää pois pitkäaikaisesta riippuvuudesta Nvidian grafiikkasuorittimista. Maia 300 on suunniteltu päättelyyn eli valmiiksi koulutettujen mallien ajamiseen, ja Microsoft kertoo sen soveltuvan pitkiin keskusteluihin, päättelyyn ja monivaiheisiin tekoälyagentteihin. The Next Webin mukaan laskentasirut valmistetaan TSMC:n N2P-prosessilla, jokaisessa sirussa on kahdeksan HBM4-muistipinoa, ja yhdessä räkissä on 96 sirua, jotka kuluttavat noin 167 kilowattia. Microsoftin mukaan Maia 300 tuottaa 40 prosenttia enemmän tokeneita megawattia kohden kuin parhaat GPU-järjestelmät, mutta se ei nimennyt vertailukohtaa. Yhtiön mukaan täysi räkki tuottaa jopa seitsemän kertaa edeltäjänsä Maia 200:n tehon. Microsoft aikoo ottaa sirut käyttöön gigawattien mittakaavassa ensi vuonna. Azure-laitteistosta vastaava Rani Borkar sanoi Reutersille sirun tuottavan enemmän älykkyyttä wattia, dollaria ja muistitavua kohden.

Ruokaturvaa seuraava IPC-luokitusjärjestelmä varoitti maanantaina 12.10., että nälänhädän riski kasvaa Sudanissa sodan, El Niño -ilmiöön liittyvän kuivuuden ja riittämättömän humanitaarisen avun vuoksi. AP:n mukaan kuivuus koskee yli puolta maasta ja on aiheuttanut paikallisia sadon menetyksiä. Pohjois-Darfurissa kasvillisuus on heikkoa 64 prosentilla viljelymaasta, ja Länsi-Kordofanissa kuivuus on IPC:n sadetietojen mukaan pahimpia sitten vuoden 2004. Vakavaan aliravitsemukseen sairastuneiden lasten osuus kaksinkertaistui Nyalassa tammi- ja elokuun välillä noin viidestä 11 prosenttiin, ja kahdessa Etelä-Darfurin pakolaisleirissä akuutin aliravitsemuksen taso ylitti nälänhädän rajan. Toukokuun arvion mukaan lähes 19,5 miljoonaa ihmistä eli yli 40 prosenttia väestöstä kärsi vakavasta ruokaturvattomuudesta. IPC:n mukaan ilman nopeaa avun lisäystä ruokaturvattomuus, aliravitsemus ja kuolleisuus todennäköisesti pahenevat. Huhtikuussa 2023 alkanut sota armeijan ja RSF-joukkojen välillä on konfliktitietokanta ACLEDin mukaan tappanut ainakin 150 000 ihmistä ja ajanut noin 13 miljoonaa kodeistaan.

Intian oppositiojohtaja Rahul Gandhi johti maanantaina 12.10. kymmeniä kansanedustajia ja tuhansia mielenosoittajia marssilla kohti korkeinta oikeutta New Delhissä. Heillä oli mukanaan vetoomus, jossa vaaditaan päävaalikomissaari Gyanesh Kumarin eroa. Al Jazeeran mukaan poliisi oli sijoittanut kaupunkiin yli 30 000 poliisia ja esti kulkueen pääsyn oikeuteen useilla katusuluilla. Kongressipuolueen johtajien mukaan vetoomus jätettiin oikeuteen, mutta ei henkilökohtaisesti, minkä jälkeen johtajien kuorma-auto kääntyi takaisin. Gandhi syytti hallitusta pääkaupungin sulkemisesta ja sanoi poliisin ja BJP:n kannattajien pahoinpidelleen mielenosoittajia. Protestit alkoivat syytöksistä, että äänestäjäluetteloja on muokattu hallitsevan BJP:n hyväksi. Euronewsin mukaan luetteloista on mediatietojen mukaan poistettu yli 133 miljoonaa nimeä. Vaalilautakunta kiistää väärinkäytökset ja sanoo poistaneensa kaksoiskappaleita, kuolleita ja vilpillisiä merkintöjä. Toimittajajärjestö RSF:n mukaan viikonlopun mielenosoituksissa pidätettiin ainakin 16 toimittajaa, ja oppositiopoliitikko John Brittas kertoi poliisin raahanneen ja pahoinpidelleen häntä. Nuorten Cockroach Janta -liike ja oppositio jatkavat Kumarin eron vaatimista.

Elon Musk on lahjoittanut heinäkuusta lähtien yli 276 miljoonaa dollaria republikaaneja tukeville järjestöille ja on New York Timesin mukaan tämän vuoden välivaalien suurin tunnettu lahjoittaja. Muskin super PAC -ryhmän tiedottaja vahvisti luvut. AP:n mukaan Musk antoi 158 miljoonaa dollaria Senate Leadership Fundille, joka tukee republikaanien senaattiehdokkaita, 76 miljoonaa omalle America PAC -ryhmälleen, joka rakentaa äänestäjien liikekannallepano-organisaatiota, ja 10 miljoonaa Texasin republikaanien senaattiehdokasta Ken Paxtonia tukevalle ryhmälle. Musk sanoi toukokuussa 2025 vähentävänsä poliittista rahankäyttöään. Hän johti Trumpin hallinnon tehokkuusvirastoa Dogea ja ajautui erimielisyyksiin Trumpin kanssa, mutta he ovat sittemmin sopineet välinsä. Ylen (AFP) mukaan Muskin lahjoitukset koko vaalikaudella ovat 366 miljoonaa dollaria, ja vuoden 2024 vaaleissa hän tuki Trumpia 290 miljoonalla. Henkilökohtaiset lahjoitukset ehdokkaille on rajattu 3 300 dollariin, mutta super PAC -ryhmille voi lahjoittaa rajattomasti. AP:n mukaan republikaaneilla on selvä rahallinen etu, vaikka puolue varautuu suuriin tappioihin. Välivaalit pidetään 3. marraskuuta.

Hurrikaani Simon ja Rachel-myrskyn jäänteet ovat aiheuttaneet kuolemia Meksikon Tyynenmeren rannikolla. Guerreron osavaltion kuvernöörin Evelyn Salgadon mukaan 71-vuotias mies kuoli Chilpancingossa, kun tukimuuri sortui hänen päälleen hänen ruokkiessaan eläimiä. Baja Californian kuvernöörin Marina del Pilar Ávilan mukaan Rachel tappoi osavaltiossa nuoren tytön, ja ainakin kymmenen ihmistä on kateissa, kahdeksan Ensenadassa ja kaksi San Felipessä. Ylen välittämän AFP:n tiedon mukaan Meksikon viranomaiset kertoivat tiistaiaamuna Rachelin tappaneen ainakin viisi saman perheen jäsentä, heidän joukossaan kaksi lasta, tulvissa. Simon heikkeni maanantaina neljännen luokan hurrikaanista toisen luokan hurrikaaniksi, ja Yhdysvaltain hurrikaanikeskus odottaa sen rantautuvan Sinaloan lähelle torstaina. Hurrikaanikeskus varoitti Länsi-Meksikoon 13–25 senttimetrin sademääristä, tulvista ja maanvyöryistä. Puerto Vallartan lentoasema keskeytti toimintansa. Rachel aiheutti myös Etelä-Kaliforniassa suuria aaltoja, jotka rikkoivat historiallisen rantabulevardin ja osuivat koteihin Long Beachissä, ja Las Vegasissa satoi lokakuun päiväennätyksen verran.

Pariisin vanhin katettu ruokatori Marché des Enfants Rouges Marais'n kaupunginosassa tuhoutui tulipalossa sunnuntain ja maanantain 12.10. välisenä yönä. Palosta ilmoitettiin noin kello kolmelta, ja sen sammuttamiseen tarvittiin yhdeksän letkua, joista kaksi suurtehoisia. Pariisin palokunnan everstiluutnantti Pierre de Bouvier'n mukaan katetusta torista ei jäänyt mitään jäljelle ja sen metallirakenne romahti osittain. Pariisin keskustan piirin pormestari Ariel Weil sanoi pahimman vältetyn, koska palo ei levinnyt naapurirakennuksiin. Loukkaantumisista ei ole tietoja. Palon syy on selvittämättä, ja tutkinta on aloitettu. ABC Newsin mukaan viranomaiset etsivät torin yrittäjille väliaikaiset tilat, ja tori voidaan rakentaa uudelleen muualle Pariisiin. Tori on toiminut vuodesta 1615, ja sen nimi tulee läheisen orpokodin lasten punaisista asuista. Se suojeltiin historiallisena monumenttina vuonna 1982, ja Food & Wine -lehti nimesi sen tänä vuonna maailman viidenneksi parhaaksi katuruokapaikaksi.

Ranskan poliisi otti maanantaina 12.10. kiinni 14-vuotiaan oppilaan, jonka epäillään ampuneen Joseph Lakanalin yläkoulun rehtoria ja opettajaa Aubagnessa noin 15 kilometriä Marseillesta itään. Marseillen syyttäjä Nicolas Bessonen mukaan poika ampui kitarakoteloon piilottamallaan haulikolla kerran tai kahdesti ensimmäisessä kerroksessa ja sitten kahdesti toisessa kerroksessa. Rehtori ja opettaja haavoittuivat jalkoihin, eivätkä vammat ole hengenvaarallisia. Pormestari Jean-Pierre Squillarin mukaan koulun työntekijä riisui pojan aseista portaikossa ennen poliisin saapumista. Apulaissyyttäjä Audrey Jouanetonin mukaan ei ole vielä riittävää näyttöä siitä, että poika olisi tähdännyt nimenomaan opettajiin. Teon motiivi on tuntematon. Presidentti Emmanuel Macron kiitti henkilökunnan toimintaa, ja opetusministeri Édouard Geffray kutsui tekoa kestämättömäksi. Pääministerin kanslian mukaan sisä- ja opetusministerit lähtivät paikalle. Poliisin mukaan ammuskelulla ei ollut viitteitä yhteydestä käynnissä oleviin lukiolaisten mielenosoituksiin. Oppilaiden tekemät kouluampumiset ovat Ranskassa harvinaisia.

STT:n tietojen mukaan hallituksen neuvotteluissa on pöydällä tukipaketti autoilijoille, jotka kärsivät eniten polttoaineiden korkeista hinnoista. Hallituslähteiden mukaan tuen suuruus on kymmeniä miljoonia eikä satoja miljoonia euroja, ja hallitus rahoittaisi sen säästämällä muualta. Rahoituksen lähteestä ei ole vielä sovittu. Pöydällä on asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen vähennyksen pieni korotus ja pieni tuki ammattiliikenteelle. Jakeluvelvoite eli uusiutuvien polttoaineiden pakollinen osuus pysyisi ennallaan, mutta siihen tulisi lisää joustoja. Velvoite on tänä vuonna 19,5 prosenttia, ja sen on määrä nousta ensi vuonna 22,5 prosenttiin. Jakeluvelvoitteen alentaminen on ollut kiistakysymys: perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit pitävät sitä tärkeänä, kokoomus ja RKP eivät kannata sitä. STT:n mukaan kokoomus esitti kokonaisehdotuksensa perjantaina, ja ratkaisu odottaa käytännössä perussuomalaisten kantaa. Lähteiden mukaan kohdennetuilla toimilla saadaan jonkinlainen helpotus, mutta pumppuhinnan selvä lasku maksaisi vähintään satoja miljoonia euroja. Hallitus ei ole vahvistanut paketin sisältöä. Myös MTV Uutiset kertoi omiin tietoihinsa perustuen, että bensapumpuilla on luvassa pettymyksiä.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vaatii, että EU-maat lopettavat turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Hänen mukaansa on väärin, että venäläiset nauttivat eurooppalaisesta elämästä ja vapauksista samaan aikaan kun Venäjä pommittaa ukrainalaisten koteja. Ulkoministeriön mukaan Schengen-maat myönsivät venäläisille lähes 500 000 turistiviisumia vuonna 2025, ja määrä on kasvanut viime vuosina. Suomi lopetti viisumien myöntämisen muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen vuonna 2022. Valtonen pyysi muita jäsenmaita liittymään yhteiseen kirjeeseen komissiolle. Kyiv Independentin näkemän kirjeen mukaan Suomi esittää viittä toimea: Schengen-viisumien lopettamista turismiin, sitovaa viisumikieltoa Vladimir Putinin lähipiirille ja EU:n pakotelistoilla oleville, viisumikieltoa hallitukseen kytköksissä oleville venäläisurheilijoille ja entisille taistelijoille sekä viisumisäännöstön muutosta, jolla EU voisi nopeasti rajoittaa viisumeja suhteiden heiketessä. Kyiv Independentin mukaan Ranska, Espanja ja Italia ovat vastustaneet turistiviisumien kieltoa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi Ylen Ykkösaamussa ehdottavansa ensi viikon Eurooppa-neuvostossa venäläisten turistiviisumien lopettamista.