Uutiset Stream: Perjantai 16.10.2026

Yksityisen Al-Khair-koulun kolmikerroksisen rakennuksen katto romahti torstaiaamuna 15. lokakuuta Peshawarissa Luoteis-Pakistanissa. Paikallisen Lady Reading -sairaalan tiedottajan mukaan ainakin 34 oppilasta ja yksi opettaja kuoli. Kuolleet ja loukkaantuneet olivat enimmäkseen 6–12-vuotiaita, vanhin 14-vuotias. ABC:n mukaan katto sortui vähän ennen kello yhdeksää, kun toisen ja kolmannen luokan oppilaat olivat luokassa opettajansa kanssa. Ylemmän kerroksen katto putosi ensimmäisen kerroksen katon päälle. Loukkaantuneita on yli 45 ABC:n ja yli 50 Al Jazeeran mukaan, ja osa on kriittisessä tilassa. Pelastajat saivat kaikki raunioihin jääneet ulos muutamassa tunnissa. Peshawarin poliisipäällikkö Saeed Ahmedin mukaan rakennus oli rakenteeltaan heikko, ja koulun omistaja on pidätetty. Al Jazeeran mukaan omistaja syytti poliisin mukaan viikon sateita katon heikentymisestä. Maakunnan hallitus asetti komitean selvittämään syytä. Presidentti Asif Ali Zardari vaati perusteellista tutkintaa ja koulurakennusten turvallisuusvaatimusten noudattamista. Pääministeri Shehbaz Sharif esitti surunvalittelunsa. ABC:n mukaan omaiset syyttävät koulua siitä, että se ei välittänyt rakennusta koskevista huolista. Tuhannet osallistuivat joukkohautajaisiin.

Ukrainalaiset droonit sytyttivät torstaina 15. lokakuuta tulipalon Rosneftin omistamassa öljynjalostamossa Rjazanin alueella noin 300 kilometriä Moskovasta kaakkoon. Alueen kuvernööri Pavel Malkov kertoi vahinkojen selvittelystä. The Moscow Timesin mukaan jalostamo vastaa viidestä prosentista Venäjän raakaöljyn jalostuskapasiteetista. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Financial Timesille, että Ukraina keskeytti jalostamoiskut kolmeksi päiväksi noudattaakseen presidentti Donald Trumpin sunnuntaina vaatimaa energia-aselepoa, mutta Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan sähköverkkoon. Hänen mukaansa Ukraina lopettaisi energiaiskut vain, jos se saisi lisää Patriot-torjuntaohjuksia. Zelenskyi sanoi tuntevansa itsensä petetyksi Trumpin Putinin kanssa tekemän venäläisen dieselin tuontisopimuksen, energia-aselevon ja Starlink-ongelmien vuoksi. Ukrainan mukaan se ei viime päivinä saanut tavanomaisia länsimaisia tiedustelutietoja Venäjän ballistisista ohjuksista. Trump sanoi, ettei Yhdysvallat ole lopettanut tiedustelutietojen jakamista. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei Ukraina koskaan noudattanut aselepoa. Ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan iskut ovat suora haaste Trumpille. Zelenskyin mukaan Venäjä lähetti yön aikana yli 850 droonia 15 alueelle. Kirovohradin alueella kuoli kolme ihmistä. Ukrainan mukaan se tuhosi kuusi liitopommeja kantavaa sotakonetta lentotukikohdassa Lounais-Venäjällä. Zelenskyi vieraili Lontoossa ja osallistuu perjantaina EU:n huippukokoukseen Brysselissä.

Kolme lasta ja opettaja kuolivat torstaina 15. lokakuuta ampumisessa Silver Rail Elementary Schoolissa Bendin kaupungissa Oregonissa. PBS:n julkaiseman AP:n jutun mukaan kuolleet lapset olivat 5-, 8- ja 11-vuotiaita. Ainakin kaksi ihmistä vietiin sairaalaan, eikä heidän vointinsa ollut heti tiedossa. Poliisi sai vähän ennen kello yhtä iltapäivällä ilmoituksen miehestä, joka ampui autoon koulun ulkopuolella. CBS:n mukaan noin minuuttia myöhemmin hätäkeskukseen soitettiin koulun sisältä, ja poliisi oli paikalla kolmessa minuutissa. Ampuja oli poliisin mukaan 16-vuotias, ja hän kuoli koulussa. Poliisipäällikkö Mike Krantzin mukaan yhteisön jäsen seurasi häntä rakennukseen ja ampui hänet. Poliisin viestintäpäällikön mukaan ampuja kaatui pian poliisin saavuttua, ja CBS:n mukaan poliisi sanoi, että ampuja oli mahdollisesti sivullinen. Ampumisen motiivista ei ole kerrottu. FBI ja ATF avustavat paikallista poliisia. Koulu opettaa esikoululaisia ja 1.–5.-luokkalaisia, ja siinä oli viime vuonna 459 oppilasta. Luokat evakuoitiin, ja perheet ohjattiin kirkkoon, jossa lapset luovutettiin vanhemmilleen. Bend-La Pinen koulupiirin johtaja Steven Cook sanoi koulupiirin olevan järkyttynyt. CBS:n viittaaman K-12 School Shooting Database -tietokannan mukaan Yhdysvalloissa on tänä vuonna kirjattu ainakin 149 kouluampumistapausta.

Kaksi kemikaalitankkeria syttyi tuleen ankkurissa Romanian rannikon edustalla Sulinan kanavan suulla, josta Tonavalta pääsee Mustallemerelle. San Marinon lipun alla purjehtinut Wine Trader lähetti hätäviestin torstaiaamuna noin kello seitsemän. Meduzan mukaan aluksella oli 12 ihmistä, joista neljä pelastettiin ja seitsemän on kateissa. Etsinnät jatkuvat. Komorien lipun alla kulkeva Yara J syttyi tuleen jo keskiviikkoiltana. Sen miehistö sammutti palon, eikä kukaan loukkaantunut. Kyiv Independentin mukaan miehistö kertoi romanialaismedia Digi24:lle aluksen saaneen drooniosuman. Romanian presidentti Nicușor Dan sanoi, että kaksi droonia osui aluksiin, mutta ei kertonut, olivatko ne venäläisiä. Hänen mukaansa Romanian valtio reagoi. Natossa pääsihteeri Mark Rutten tavattuaan Dan sanoi, että viimeaikaiset iskut kauppa-aluksiin ovat Venäjän yrityksiä horjuttaa Naton itäistä sivustaa. Puolustusministeri Radu Miruțăn mukaan tutkat eivät havainneet Yara J:tä lähestynyttä droonia, mutta kaksi droonia tuli Romanian ilmatilaan keskiviikkoiltana. Reutersin mukaan droonit ovat kymmenen päivän aikana osuneet ainakin viiteen muuhun kauppa-alukseen Romanian ja Bulgarian edustalla, ja ainakin 23 merimiestä on kuollut. Bulgarian pääministeri Rumen Radevin mukaan EU-johtajat keskustelevat Mustanmeren siviilialuksiin kohdistuvien iskujen keskeyttämisestä.

Huthikapinalliset iskivät torstaina 15. lokakuuta ohjuksilla al-Maashiqin presidentinpalatsiin Adenissa. Palatsi toimii kansainvälisesti tunnustetun, Saudi-Arabian tukeman hallituksen päämajana. Tiedotusministeri Moammar al-Eryanin mukaan palatsiin ammuttiin viisi ohjusta. Al Jazeeran mukaan terveysministeri kertoi viiden ihmisen kuolleen ja 16:n loukkaantuneen. Hallituksen mukaan pääministeri Shaya al-Zindani ja muut ministerit ovat turvassa, mutta kaksi henkivartijaa kuoli. Huthien sotilastiedottaja Yahya Saree sanoi kohteen olleen Saudi-Arabian sotaoperaatioiden päämaja. AFP:lle nimettömänä puhunut ministeri kertoi, että kolme ohjusta osui hallituksen joukkojen komentokeskukseen ja kaksi Saudi-Arabian johtaman liittouman päämajaan, ja kuolleissa ja haavoittuneissa oli jemeniläisiä ja saudeja. Al Jazeeran Sanaan-kirjeenvaihtajan mukaan isku oli huthien ensimmäinen hallituksen päämajaan. Hallituksen joukkojen mukaan huthit ampuivat ohjuksia myös Maribin kaupunkiin. Liittouma kertoi ampuneensa alas ohjuksen Medinan lähellä, mutta huthit kiistivät ampuneensa sen. Liittouman mukaan huthit ovat iskeneet Riadin lentoasemalle lokakuussa ainakin 20 kertaa. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi huthien iskut Saudi-Arabiaan ja vahvisti maan oikeuden itsepuolustukseen. Taizissa taistelut jatkuvat.

Kahdeksan Yhdysvaltain osavaltion oikeuskanslerit nostivat keskiviikkona 14. lokakuuta kanteet tekoälyyhtiö OpenAI:ta vastaan osavaltioiden tuomioistuimissa. Kantajina ovat Arizona, Arkansas, Idaho, Iowa, Kansas, Montana, Nebraska ja Länsi-Virginia. Quartzin mukaan Arkansasin oikeuskanslerin toimisto kertoi myös Utahin nostaneen samana päivänä vastaavan kanteen. Kanteiden mukaan OpenAI markkinoi ChatGPT:tä turvallisena, vaikka palvelu on suunniteltu myötäilemään käyttäjiä ja luomaan tunneyhteyden vaikutelmaa. Osavaltioiden mukaan tämä on vaarantanut haavoittuvia käyttäjiä, myös lapsia, muun muassa ohjaamalla itsetuhoisuuteen tai väkivaltaan. Montanan mukaan palvelu ei varmista käyttäjien ikää eikä pyydä vanhempien lupaa ennen alle 13-vuotiaiden tietojen keräämistä. Arkansas vaatii korvauksia, siviilisakkoja ja kieltoa jatkaa kehittyneiden tekoälymallien testausta, kunnes riittävät suojaukset ovat käytössä. Iowan oikeuskansleri Brenna Bird syytti yhtiötä lasten vahingoittamisesta ja valehtelusta. OpenAI:n tiedottaja Drew Pusateri sanoi, että yhtiöllä on nuorille käyttäjille suojauksia, joita kilpailijoilla ei ole, ja että se tekee osavaltioiden kanssa yhteistyötä koko alaa koskevista säännöistä. Hänen mukaansa mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Florida haastoi OpenAI:n ensimmäisenä osavaltiona kesäkuussa. Reutersin mukaan kyse on merkittävimmästä osavaltioiden yhteisestä toimesta tekoälyyhtiötä vastaan, ja kanteet tulevat, kun OpenAI valmistautuu listautumaan pörssiin.

Torontolainen tutkimusryhmä Citizen Lab ja mainosturvallisuusyhtiö Confiant julkaisivat 15. lokakuuta selvityksen, jonka mukaan israelilainen mainosyhtiö Discover-Tech toimi välittäjänä mainosverkkojen ja vakoiluohjelmayhtiöiden välillä. Citizen Labin mukaan kyse on ensimmäisestä vahvistetusta tapauksesta, jossa valtiollisia nollaklikkausvakoiluohjelmia on levitetty verkkomainosten kautta. Tällöin laite voi saastua pelkästään mainoksen latautuessa. TechCrunchin mukaan ainakin kaksi vakoiluohjelmayhtiötä, Candiru ja Bindecy, käyttivät Discover-Techin Controlium-alustaa kohdistaakseen mainoksia yksittäisiin ihmisiin tai laitteisiin. Al Jazeeran ainakin 45 Windows-tietokonetta saastui Candirun vakoiluohjelmalla vuosina 2024–2025 mainosten kautta. Mainoksia näkyi myös armeijoiden, hallitusten, kriittisen infrastruktuurin ja kansallisten kyberviranomaisten laitteissa. Calcalistin mukaan niitä esiintyi esimerkiksi Pentagonin, Kansainvälisen atomienergiajärjestön, Kansainvälisen rikostuomioistuimen, Naton ja Euroopan komission verkoissa. On epäselvää, johtivatko nämä tartuntoihin. Tutkijat pääsivät käsiksi yhtiön tietoihin, koska sen sivustolla oli julkisesti saatavilla lähdekoodia ja kirjautumislokeja. Google poisti Discover-Techin mainosalustoiltaan järjestelmällisten sääntörikkomusten vuoksi, ja myös Comcastin Beeswax poisti yhtiön. Discover-Tech ei vastannut medioiden kysymyksiin. Citizen Labin tutkija Bill Marczak kehotti mahdollisia kohteita poistamaan mainosseurannan käytöstä tai estämään mainokset.

Venezuelan entinen presidentti Nicolás Maduro ja hänen puolisonsa Cilia Flores kiistivät torstaina 15. lokakuuta New Yorkin liittovaltion tuomioistuimessa heitä vastaan nostetut uudet syytteet. Täydennetyssä syytteessä Maduroa syytetään salaliitosta kidutukseen, Floresia salaliitosta kidutukseen ja huumeterrorismista. Syyttäjien mukaan pariskunta johti poliittista sortojärjestelmää, jossa armeija, tiedustelupalvelut ja turvallisuusjoukot kiduttivat oppositiota ja toisinajattelijoita. CBS:n mukaan syytteessä mainitaan muun muassa sähköiskut, tukehduttaminen, raiskaukset, eristäminen ja nälkiinnyttäminen. ABC:n mukaan syytteen mukaan Maduro hyväksyi kidutuksen noin vuodesta 2013 alkaen. FBI:n johtajan Kash Patelin mukaan hallinto kidutti yli tusinaa Yhdysvaltain kansalaista. Maduro sanoi oikeudessa torjuvansa syytekirjelmän kokonaan ja kutsui kidutussyytöksiä vääriksi. Hänen asianajajansa on vedonnut siihen, että Maduroa suojaa valtionpäämiehen koskemattomuus. Pariskunta kiisti jo tammikuussa aiemmat huumeterrorismi- ja huumekauppasyytteet sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot olivat vanginneet heidät Caracasissa. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa 14. kesäkuuta 2027.

Pohjois-Korea testasi keskiviikkona 14. lokakuuta kahta sukellusveneestä laukaistavaa strategista risteilyohjusta Japaninmerellä, valtion uutistoimisto KCNA kertoi torstaina. KCNA:n mukaan testillä tarkistettiin pelotteen luotettavuutta ja laivaston kykyä strategisiin tehtäviin, eikä se uhannut naapurimaiden turvallisuutta. Korea Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ohjukset laukaistiin todennäköisesti noin 3 000 tonnin Hero Kim Kun Ok -sukellusveneestä, jonka Pohjois-Korea esitteli syyskuussa 2023 ensimmäisenä taktisena ydinsukellusveneenään. Jos tämä pitää paikkansa, se oli ensimmäinen julkistettu ohjustesti tästä aluksesta. Edellisen kerran Pohjois-Korea kertoi laukaisseensa risteilyohjuksia sukellusveneestä tammikuussa 2024. Korea JoongAng Dailyn mukaan toinen ohjuksista oli mahdollisesti Pulhwasal-3-31, jonka kantaman on kerrottu olevan jopa 2 000 kilometriä. Kim Jong-un ei osallistunut testiin. Etelä-Korean esikuntapäälliköiden yhteisesikunnan tiedottajan mukaan armeija seurasi ohjuksia ennen laukaisua ja koko lennon ajan. Yhteisesikunta ei kertonut laukaisuista julkisesti niiden tapahtuessa. Se ilmoitti, että Etelä-Korean vuotuinen Hoguk-sotaharjoitus järjestetään maanantaista 30. lokakuuta asti. Al Jazeeran mukaan Pohjois-Korea ampui ballistisia ohjuksia mereen 12. lokakuuta ja testasi hypersonista ohjusta 3. lokakuuta.

Brasilian senaatti hyväksyi keskiviikkona 14. lokakuuta perustuslain muutoksen, joka lyhentää enimmäistyöviikon 44 tunnista 40 tuntiin ilman palkanalennusta. AP:n mukaan muutos hyväksyttiin kahdessa äänestyksessä äänin 75–1, ja ainoa vastustaja oli entinen varapresidentti Hamilton Mourão. Edustajainhuone hyväksyi muutoksen toukokuussa. Muutos lopettaa esimerkiksi vähittäiskaupassa yleisen kuusipäiväisen työviikon, ja työntekijät saavat kaksi vapaapäivää viikossa. Se otetaan käyttöön vaiheittain 14 kuukauden aikana. Reutersin mukaan hallitus arvioi uudistuksen hyödyttävän yli 37:ää miljoonaa virallisen sektorin työntekijää. Presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan hallitus ajoi muutosta. Lula kutsui sitä historialliseksi saavutukseksi miljoonille työntekijöille. Hän tavoittelee neljättä kauttaan 25. lokakuuta pidettävässä toisella kierroksella. Lulan vastaehdokas, oikeistolaisen liberaalipuolueen senaattori Flávio Bolsonaro vastusti muutosta tiistaihin asti ja äänesti sen puolesta etänä vaalikiertueelta. AP:n haastattelemien analyytikoiden ja poliitikkojen mukaan hänen senaattiliittolaisensa luopuivat vastustuksesta, jotta asia ei heikentäisi hänen asemiaan tiukassa vaalissa. Reutersin mukaan liberaalipuolue oli pitkään vastustanut muutosta ja väittänyt sen tähtäävän Lulan uudelleenvalintaan.

Ruotsin valtiopäivät hylkäsi torstaina 15. lokakuuta puhemies Andreas Norlénin esityksen, jonka mukaan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson olisi muodostanut pelkistä sosiaalidemokraateista koostuvan hallituksen. Esitystä vastaan äänesti 248 kansanedustajaa ja puolesta 99. Tulos oli odotettu. Norlén teki esityksen tiistaina, kun Andersson oli kertonut, ettei monipuoluehallituksen muodostamiselle löytynyt edellytyksiä. Andersson yritti koota hallitusta keskustapuolueen, ympäristöpuolueen ja vasemmistopuolueen kanssa. Nämä puolueet saivat syyskuun vaaleissa yhteensä 176 paikkaa, oikeistoblokki 173. Ylen mukaan vasemmistopuolueen ryhmäjohtaja Samuel Gonzalez Westling sanoi, että puolue äänestää vain sellaisen hallituksen puolesta, johon se itse kuuluu. Keskustapuolue ei halua istua samassa hallituksessa vasemmistopuolueen kanssa. Se voisi tietyin ehdoin tukea pelkkien sosiaalidemokraattien hallitusta, mutta sen mukaan ehdot eivät täyttyneet. Seuraavaksi puhemiehen on etsittävä uusi hallitustunnustelija. Valtiopäivät voi äänestää pääministeristä vielä kolme kertaa. Jos neljäskään ehdokas ei saa riittävää tukea, Ruotsissa järjestetään uudet vaalit.

Kiina ja Pohjois-Korea avasivat torstaina Jalujoen uuden sillan, joka yhdistää Kiinan Dandongin ja Pohjois-Korean Sinŭijun. Korea Heraldin mukaan nelikaistainen silta on noin kolme kilometriä pitkä. Kiina sai oman osuutensa valmiiksi noin vuonna 2014, mutta Pohjois-Korea jätti omat työnsä kesken. Maiden suhteet kiristyivät, kun Kiina tuki YK:n pakotteita Pohjois-Korean ydinkokeiden vuoksi. Kiinan pääministeri Li Qiang sanoi videopuheessaan, että maiden suhteet ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen, ja Al Jazeeran mukaan hän kertoi presidentti Xi Jinpingin ja Kim Jong-unin ajaneen hanketta. Pohjois-Korean pääministeri Pak Thae-song puhui niin ikään videolla. Korea Heraldin mukaan noin 98 prosenttia Pohjois-Korean ulkomaankaupasta käytiin vuonna 2025 Kiinan kanssa, ja vanha Dandongin ja Sinŭijun silta välittää yli 70 prosenttia maiden virallisesta kaupasta. Vanhalla sillalla autot pääsevät kulkemaan vain yhteen suuntaan kerrallaan. Ewhan yliopiston professori Leif-Eric Easleyn mukaan silta voi helpottaa pakotteita rikkovaa kauppaa, mutta liikenne on läpinäkyvämpää ja tullivalvonnan alaista kuin salakuljetus. Al Jazeeran mukaan Kiinan vienti Pohjois-Koreaan nousi viime vuonna 2,3 miljardiin dollariin. Venäjän ja Pohjois-Korean ensimmäinen maantiesilta avattiin aiemmin syksyllä.

Venäjän poliisi teki torstaina 15. lokakuuta kotietsinnän riippumattoman Novaja Gazeta -lehden päätoimittajan Sergei Sokolovin kotiin Moskovassa. Meduzan mukaan lehden toimitus kertoi, että Sokolov vietiin tutkintakomiteaan kuulusteltavaksi ja hänelle lähetettiin asianajaja. Meduzan viittaamien RBC:n lähteiden mukaan etsintä liittyy keväällä aloitettuun rikosjuttuun, jota ei nimetty. Baza-sivuston mukaan juttu koskee henkilötietojen laitonta käyttöä, ja siinä on syytettynä lehden kolumnisti Oleg Roldugin. Roldugin pidätettiin 10. huhtikuuta lehden toimitukseen tehdyn etsinnän jälkeen, ja kesäkuussa hänet siirrettiin kotiarestiin. Häntä syytetään henkilötietojen laittomasta käytöstä ja säilyttämisestä ryhmässä. BBC on yhdistänyt jutun Roldugin anonyymiin Telegram-kanavaan, joka julkaisi tietoja Dmitri Medvedevin ja liikemiesten Aleksei Mordašovin ja Vladimir Jevtušenkovin liikesuihkukonelennoista. Viranomaiset eivät ole kommentoineet etsintää julkisesti.

Afganistanin talibanhallinto keskeytti BBC:n radiolähetykset FM-taajuuksilla koko maassa, BBC kertoi tiistaina 13. lokakuuta. Talibanhallinnon tiedotus- ja kulttuuriministeriön tiedottaja Khubib Ghufran sanoi toiminnan olevan keskeytettynä toistaiseksi BBC:n toistuvien rikkomusten vuoksi. Hän ei kertonut, mitä rikkomukset olivat. BBC:n mukaan miljoonat afgaanit luottavat sen uutisiin, ja se pyrkii ratkaisemaan tilanteen viranomaisten kanssa. Outlook Indian mukaan BBC sanoo raportoivansa edelleen reilusti ja riippumattomasti. BBC:n palvelut paštuksi, dariksi ja englanniksi ovat edelleen kuultavissa lyhyt- ja keskiaalloilla sekä satelliitin ja internetin kautta. Outlook Indian mukaan BBC:n ohjelmat tavoittavat Afganistanissa 5,4 miljoonaa ihmistä, yli viidenneksen aikuisväestöstä. Talibanhallinto on vuodesta 2022 lähtien keskeyttänyt myös Voice of American ja Radio Free Europe/Radio Libertyn lähetykset maassa. Dawn kuvaa keskeytystä merkittäväksi lisäykseksi hallinnon tiukentuvaan mediasensuuriin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus pääsi torstaina 15. lokakuuta sopuun 60 miljoonan euron paketista, jolla lievennetään polttoaineiden hinnannousun vaikutuksia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kertoi sovusta toimittajille eduskunnassa. Orpo oli kertonut tiistaina, että ratkaisu odotti vain perussuomalaisten hyväksyntää. Kalevan mukaan 30 miljoonaa euroa käytetään polttoainetukeen kuljetus- ja maatalousalalle. Tukimuodot tarkentuvat myöhemmin, ja ensi vuoden EU-sääntely on vielä epävarmaa. 20 miljoonaa euroa käytetään ajoneuvoveron perusveron alentamiseen ja 10 miljoonaa euroa työmatkakulujen vähennyksen ylärajan nostamiseen ensi vuodeksi 7 000 eurosta 7 800 euroon. Jakeluvelvoitteen tasoa ei muuteta, mutta sen joustoja laajennetaan. Paketti rahoitetaan menokehysten sisältä: 40 miljoonaa euroa tulee tänä vuonna käyttämättä jääneestä bioperäisen hiilidioksidin talteenoton rahoituksesta ja 20 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahoituksesta. Multala myönsi Kalevan mukaan, ettei toimilla juuri vaikuteta bensapumppujen hintoihin eikä hallituksella ole keinoja nopeaan hintavaikutukseen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi olevansa pettynyt pakettiin. Hän antoi sovulle arvosanaksi viisi ja sanoi, ettei kiista paranna hallituksen ilmapiiriä.

Itä-Suomen hovioikeus piti torstaina 15. lokakuuta voimassa lahtelaisen Simon Ekpan tuomion terrorismirikoksista mutta lievensi hänen vankeusrangaistustaan kuudesta vuodesta neljään. Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Ekpan syyskuussa 2025 kuudeksi vuodeksi vankeuteen osallistumisesta terroristiryhmän toimintaan ja julkisesta kehottamisesta rikokseen terroristisessa tarkoituksessa. Ylen mukaan hänet tuomittiin myös törkeästä veropetoksesta ja asianajajalain rikkomisesta. Käräjäoikeuden mukaan Ekpa edisti vuosina 2021–2024 Biafran alueen irtautumista Nigeriasta laittomin keinoin ja toimi Lahdesta käsin aseellisten ryhmien johtajana. Ekpa vetosi hovioikeudessa siihen, että Kaakkois-Nigeriassa oli käynnissä sisäinen aseellinen konflikti, jolloin tekoihin pitäisi soveltaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Hovioikeuden mukaan väkivalta ei yltänyt sisällissodan tasolle, koska taistelut olivat harvalukuisia ja kohdistuivat yksittäisiin poliisiasemiin ja tarkastuspisteisiin eikä alueelta ollut raportoitu merkittävää pakolaisuutta. Olosuhteet kuitenkin muistuttivat sisällissotaa, mikä perusteli rangaistuksen lieventämistä. Syyttäjä oli vaatinut ankarampaa rangaistusta. Ekpa on ollut vangittuna marraskuusta 2024. Hän kiistää terrorismisyytteet. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja Ekpa voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Vaaratiedotteet välitetään marraskuun alusta alkaen suoraan vaara-alueella oleviin matkapuhelimiin, sisäministeriö kertoi torstaina 15. lokakuuta. Hallitus esitti torstaina vaaratiedotelain muutoksen vahvistamista. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa laki perjantaina, ja se on tarkoitus saattaa voimaan heti marraskuun alussa. Uusi FI-Alert-järjestelmä perustuu solulähetystekniikkaan (Cell Broadcast) ja EU-Alert-konseptiin. Viranomaiset voivat lähettää viestin tarkasti rajatulle alueelle lähes viiveettä, eikä käyttäjän tarvitse asentaa sovellusta. Puhelimen on kuitenkin tuettava solulähetysviestejä. Sisäministeriö ja Erillisverkot sopivat järjestelmän toteuttamisesta toukokuussa. Nykyisin vaaratiedotteen saa puhelimeen vain 112 Suomi- tai Yle-sovelluksella. Lisäksi tiedotteet välitetään radiossa, televisiossa, Teksti-TV:ssä ja verkkosivuilla. Väestöhälyttimien yleistä vaaramerkkiä käytetään edelleen. Sisäministeriön mukaan muutos parantaa väestön tavoitettavuutta ja nopeuttaa varoittamista erityisesti poikkeusoloissa. Verkkouutisten mukaan nykyjärjestelmän puutteet tulivat esiin viime keväänä, kun Uudellamaalla varoitettiin väestöä droonien vuoksi.

Nightwishin laulaja Floor Jansen jättää yhtyeen, Nightwish kertoi Instagramissa torstaina 15. lokakuuta. Yhtyeen mukaan osapuolet päättivät huolellisen harkinnan jälkeen kulkea eri teitä, ja päätös on yhtyeen mukaan välttämätön sen tulevaisuuden tavoitteille. Lähdön syitä ei kerrottu tarkemmin. Hollantilainen Jansen liittyi Nightwishin kiertuelaulajaksi vuonna 2012 ja vakituiseksi laulajaksi vuonna 2013. Hän on yhtyeen kolmas laulaja Tarja Turusen ja ruotsalaisen Anette Olzonin jälkeen. STT:n mukaan yhtye jatkaa toimintaansa ja aikoo mennä ensi vuonna studioon nauhoittamaan uutta albumia. Nightwish perustettiin vuonna 1996 Kiteellä, ja se on julkaissut kymmenen studioalbumia. Edellinen, Yesterwynde, ilmestyi kaksi vuotta sitten. Yle kuvaa Nightwishia yhdeksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä yhtyeistä.