<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
<channel>
  <title>Nobel-palkinnot 2026 – Uutiset Stream</title>
  <link>https://uutiset.stream/aiheet/nobel-2026/</link>
  <description>Päivän tärkeimmät uutiset koottuna usean median jutuista. Faktapohjaiset otsikot, kattavat tiivistelmät ja linkit alkuperäisiin lähteisiin.</description>
  <language>fi</language>
  <lastBuildDate>Sat, 10 Oct 2026 10:28:02 +0300</lastBuildDate>
  <atom:link href="https://uutiset.stream/aiheet/nobel-2026/feed.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/>
  <item>
    <title>Nobelin rauhanpalkinto eteläafrikkalaiselle tuomarille Navi Pillaylle, Trump ja Israelin ulkoministeriö tuomitsivat valinnan</title>
    <link>https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-10-nobel-rauha-pillay/</link>
    <guid isPermaLink="true">https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-10-nobel-rauha-pillay/</guid>
    <pubDate>Sat, 10 Oct 2026 10:28:02 +0300</pubDate>
    <category>Nobelin rauhanpalkinto</category>
    <description>Norjan Nobel-komitea myönsi perjantaina vuoden 2026 Nobelin rauhanpalkinnon 85-vuotiaalle eteläafrikkalaiselle juristille Navanethem Navi Pillaylle. Komitean mukaan Pillay on laajentanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden ulottuvuutta ja vaikuttanut siihen, että sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhia asetetaan syytteeseen. Erikseen nostettiin esiin Ruandan kansainvälinen rikostuomioistuin, jossa vahvistettiin, että raiskaus ja seksuaalinen väkivalta voivat olla kansanmurharikos. Komitean puheenjohtaja Jørgen Watne Frydnes sanoi kansainvälisen oikeusjärjestelmän olevan paineen alla. Pillay puolusti apartheidin aikana Nelson Mandelaa ja muita aktivisteja, toimi Etelä-Afrikan korkeimman oikeuden ensimmäisenä ei-valkoisena naistuomarina, Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomarina ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettuna. Hän johti myös YK:n tutkintakomissiota, joka päätyi siihen, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Israel kiistää tämän. Pillay kuuli palkinnosta Nürnbergissä ja omisti sen kansainvälisten rikosten eloonjääneille. Israelin ulkoministeriö arvosteli valintaa jyrkästi, ja presidentti Donald Trump sanoi Truth Socialissa komitean alentaneen palkintoa. YK:n pääsihteeri, Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa ja EU:n komission puheenjohtaja onnittelivat. Palkinto on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja se jaetaan Oslossa 10. joulukuuta. Lähteet kertovat eri tavoin: Al Jazeera kertoo Trumpin itse kirjoittaneen komitean alentaneen palkintoa, ja Forbesin otsikon mukaan Trump jakoi toisen käyttäjän viestin. Al Jazeera muuntaa palkintosumman noin 1,2 miljoonaksi dollariksi, ABC Australia noin 1,7 miljoonaksi. ABC Australia korostaa analyytikon arviota, ettei palkinto ole suora isku Trumpia vastaan, kun taas Al Jazeera ja Globe and Mail kytkevät sen samana päivänä julkistettuihin Yhdysvaltain ICC-pakotteisiin.</description>
  </item>
  <item>
    <title>Kirjallisuuden Nobel kanadalaiselle runoilijalle ja klassisen filologian tutkijalle Anne Carsonille</title>
    <link>https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-09-kirjallisuuden-nobel-anne-carson/</link>
    <guid isPermaLink="true">https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-09-kirjallisuuden-nobel-anne-carson/</guid>
    <pubDate>Fri, 09 Oct 2026 06:22:07 +0300</pubDate>
    <category>Kulttuuri</category>
    <description>Ruotsin akatemia myönsi vuoden 2026 kirjallisuuden Nobel-palkinnon kanadalaiselle Anne Carsonille. Akatemian perusteluissa kiitetään rohkeaa ja kekseliästä tuotantoa, joka leikittelevässä vuoropuhelussa antiikin perinteen kanssa on luonut nykykirjallisuudelle uusia muotoja. Torontossa vuonna 1950 syntynyt, 76-vuotias Carson on klassisen filologian tutkija, joka on opettanut muinaiskreikkaa, kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista yliopistoissa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Hänen teoksissaan runous, essee ja tutkimus sekoittuvat, ja niissä tuodaan kreikkalaisia myyttejä nykyaikaan; toistuvia aiheita ovat rakkaus, halu ja identiteetti. Tunnetuin teos on säeromaani Autobiography of Red (1998, suomeksi Punaisen omaelämäkerta), joka kertoo Herakles-tarun uudelleen nuoren miehen kasvutarinana. Hän on myös kääntänyt Sapfon säilyneet runot. Carson kuului ennakkosuosikkeihin, ja hän on aiemmin saanut muun muassa T. S. Eliot -palkinnon ja Asturian prinsessan palkinnon. Palkinnon arvo on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua, noin miljoona euroa, ja se jaetaan Tukholmassa 10. joulukuuta. Nobel-viikko päättyy perjantaina rauhanpalkinnon julkistamiseen Oslossa.</description>
  </item>
  <item>
    <title>Kemian Nobel ranskalaiselle Henri Kaganille ja japanilaiselle Kenso Soaille peilikuvamolekyylien synnyn selvittämisestä</title>
    <link>https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-08-kemian-nobel-kagan-soai/</link>
    <guid isPermaLink="true">https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-08-kemian-nobel-kagan-soai/</guid>
    <pubDate>Thu, 08 Oct 2026 06:43:03 +0300</pubDate>
    <category>Tiede</category>
    <description>Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myönsi keskiviikkona Tukholmassa vuoden 2026 kemian Nobel-palkinnon ranskalaiselle Henri B. Kaganille ja japanilaiselle Kenso Soaille. Palkinto koskee kiraalisuutta eli sitä, että monet molekyylit esiintyvät kahtena toistensa peilikuvana kuin vasen ja oikea käsi. Elävät olennot käyttävät esimerkiksi aminohapoista vain toista muotoa, mutta laboratoriossa syntyy tavallisesti molempia. Kagan osoitti 1980-luvun puolivälissä, että reaktio voi tuottaa yhtä peilikuvamuotoa selvästi enemmän kuin aiemmin oli pidetty mahdollisena. Soai julkaisi vuonna 1995 reaktion, joka vahvistaa pientä alkuepäsuhtaa, ja 2000-luvun alussa hän esitteli reaktion, jossa syntyi lähes pelkästään toista muotoa. Työ tarjoaa yhden mahdollisen selityksen sille, miksi elämän molekyylit ovat yksikätisiä, vaikka palkintokomitean mukaan elämän alkuperäistä valintaa ei ehkä koskaan saada selville. Löydöksillä on merkitystä lääkkeille, sillä yli puolet käytössä olevista lääkkeistä on kiraalisia ja lääkeaineen väärä peilikuvamuoto voi olla tehoton tai haitallinen. Kagan on 95-vuotias ja Soai 76-vuotias. Palkintosumma on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja se jaetaan palkittujen kesken. Lähteet kertovat eri tavoin: Kaganin ratkaisevan työn ajoitus vaihtelee: Yle mainitsee vuoden 1986, kun taas Britannian kuninkaallinen kemian seura RSC ajoittaa sen vuoteen 1985. Yle korostaa homokiraalisuuden ja elämän synnyn arvoitusta ja haastattelee Helsingin yliopiston professori Jan Deskaa. Al Jazeera kertoo akatemian virallisen perustelun epälineaarisista vaikutuksista ja autokatalyysistä sekä Soain kuulleen palkinnosta ostoksilla ollessaan.</description>
  </item>
  <item>
    <title>Fysiikan Nobel belgialaissyntyiselle Francis Halzenille Etelänavan jäähän rakennetusta IceCube-neutriino-observatoriosta</title>
    <link>https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-07-fysiikan-nobel-halzen-icecube/</link>
    <guid isPermaLink="true">https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-07-fysiikan-nobel-halzen-icecube/</guid>
    <pubDate>Wed, 07 Oct 2026 07:30:00 +0300</pubDate>
    <category>Tiede</category>
    <description>Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myönsi tiistaina vuoden 2026 fysiikan Nobel-palkinnon yksin Francis Halzenille. Belgiassa syntynyt 82-vuotias Halzen on Wisconsinin yliopiston Madisonin kampuksen professori ja IceCube-neutriino-observatorion keskeinen kehittäjä. Neutriinot ovat lähes massattomia ja sähköisesti varauksettomia hiukkasia, jotka kulkevat aineen läpi lähes vuorovaikuttamatta, minkä vuoksi niitä on hyvin vaikea havaita. Halzen esitti vuonna 1988, että Etelänavan kirkasta jäätä voisi käyttää valtavana ilmaisimena. Kun neutriino harvoin törmää jään atomiytimeen, syntyy heikko valonvälähdys, jonka jäähän upotetut anturit tallentavat. Observatorio havaitsi ensimmäisenä korkeaenergisiä neutriinoja kaukaisista galakseista, ja sen tulokset auttavat ymmärtämään esimerkiksi räjähtävien tähtien, mustien aukkojen ja galaksien kehityksen prosesseja. Palkinnon suuruus on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua. Halzen kertoi palkinnon olleen täysi yllätys ja toivoi sen auttavan hyväksyttämään uuden tutkimusehdotuksen, jota hän valmistelee. Palkinnon jakaminen vain yhdelle henkilölle on viime vuosikymmeninä ollut fysiikassa harvinaista. Kemian palkinto julkistetaan keskiviikkona.</description>
  </item>
  <item>
    <title>Lääketieteen Nobel optogenetiikan kehittäjille Deisserothille, Hegemannille ja Nagelille</title>
    <link>https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-05-laaketieteen-nobel-optogenetiikka/</link>
    <guid isPermaLink="true">https://uutiset.stream/uutiset/2026-10-05-laaketieteen-nobel-optogenetiikka/</guid>
    <pubDate>Mon, 05 Oct 2026 17:34:37 +0300</pubDate>
    <category>Tiede</category>
    <description>Karoliinisen instituutin Nobel-kokous myönsi maanantaina vuoden 2026 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon yhdysvaltalaiselle Karl Deisserothille Stanfordin yliopistosta sekä saksalaisille Peter Hegemannille Berliinin Humboldt-yliopistosta ja Georg Nagelille Würzburgin yliopistosta. Palkinto annettiin optogenetiikan kehittämisestä. Menetelmässä hermosoluihin tuodaan valolle herkkä molekyylikytkin, jonka avulla yksittäisiä hermosoluja voidaan valolla käynnistää ja sammuttaa elävissä aivoissa. Näin tutkijat voivat selvittää, miten tietyt solutyypit vaikuttavat esimerkiksi oppimiseen, pelkoon, riippuvuuteen, muistiin ja liikkumiseen. Nobel-komitean mukaan optogenetiikka on muuttanut perusteellisesti käsitystä aivojen toiminnasta. Menetelmää hyödynnetään psykiatristen sairauksien tutkimuksessa, ja sen avulla yritetään myös palauttaa sokeiden näkökykyä. Palkintosumma on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsas miljoona euroa, ja se jaetaan tasan kolmen palkitun kesken. Lääketieteen palkinto aloittaa vuoden Nobel-julkistukset, joita seuraavat fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan ja taloustieteen palkinnot. Palkinnot jaetaan 10. joulukuuta Tukholmassa ja Oslossa.</description>
  </item>
</channel>
</rss>