Yhdysvallat asetti pakotteet koko Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, kahdeksan länsimaata ilmoitti vastustavansa päätöstä

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ilmoitti perjantaina 9. lokakuuta, että Yhdysvallat asettaa pakotteet Haagissa toimivalle Kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) instituutiona. Aiemmin pakotteita oli kohdistettu tuomioistuimen yksittäisiin tuomareihin ja syyttäjiin sekä sen kanssa yhteistyötä tehneisiin järjestöihin. Pakotteet jäädyttävät tuomioistuimen omaisuuden Yhdysvalloissa ja kieltävät varojen, tavaroiden ja palvelujen toimittamisen sille. Ylläpitoa, tietotekniikkaa ja eläkejärjestelyjä koskevat väliaikaiset poikkeukset, joiden päätyttyä myös tuomioistuimen kanssa asioivia yrityksiä voidaan rangaista. Hallinto perusteli päätöstä ICC:n Afganistan-tutkinnalla, joka voisi koskea yhdysvaltalaissotilaita, sekä pidätysmääräyksillä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle ja entiselle puolustusministeri Joav Galantille. Rubio sanoi, että joko ICC lopettaa uhkailunsa tai Yhdysvallat lopettaa ICC:n. Ilmoitus tuli tunteja sen jälkeen, kun Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin tuomioistuimen entiselle tuomarille Navi Pillaylle. ICC kehotti jäsenmaita tehostamaan tukeaan, ja Kanada, Tanska, Saksa, Ranska, Italia, Japani, Alankomaat ja Britannia ilmoittivat yhteisessä lausunnossa olevansa jyrkästi eri mieltä. Netanjahu kiitti Yhdysvaltoja. EU kutsui pakotteita syvästi valitettaviksi, ja Alankomaat pyysi EU:ta valmistelemaan niin sanottua blokkausmekanismia, joka kieltäisi eurooppalaisyrityksiä noudattamasta Yhdysvaltain pakotteita. Tuomioistuimella on noin 900 työntekijää, ja se on valmistellut varasuunnitelmaa, kuten siirtymistä eurooppalaisiin ohjelmistoihin.