Kanadan ranskankielisen Quebecin maakuntavaaleissa maanantaina eniten paikkoja sai Quebecin itsenäistymistä ajava Parti Québécois (PQ). AP:n ja kanadalaisen CBC:n mukaan puolue jäi kuitenkin alle 64 paikan, jotka tarvitaan enemmistöön 127-paikkaisessa kansalliskokouksessa, joten se muodostaa vähemmistöhallituksen. Puolueen johtaja Paul St-Pierre Plamondon nousee maakunnan pääministeriksi. Tulos on suuri käänne: vuoden 2022 vaaleissa PQ sai vain kolme paikkaa. Kahdeksan vuotta vallassa ollut keskustaoikeistolainen ja itsenäisyyttä vastustava Coalition Avenir Québec kärsi raskaan tappion, minkä puolueen johtaja Christine Fréchette myönsi. St-Pierre Plamondon on luvannut järjestää ensimmäisellä kaudellaan kolmannen kansanäänestyksen Quebecin irtautumisesta Kanadasta, mutta sanoo odottavansa, kunnes Donald Trump ei enää ole Yhdysvaltain presidentti. Aiemmissa kansanäänestyksissä 1980 ja 1995 quebeciläiset hylkäsivät itsenäisyyden, jälkimmäisellä kerralla hyvin niukasti. Asiantuntijoiden mukaan itsenäisyyden kannatus on nyt noin 30 prosenttia, eli historiallisesti matala, ja PQ:n voitto selittyy osin monipuoluejärjestelmällä. Pääministeri Mark Carney onnitteli tulevaa hallitusta ja korosti yhteistyötä. Tulos koettelee Carneyn kansallisen yhtenäisyyden linjaa myös siksi, että Albertassa on vireillä itsenäisyyteen liittyvä kansanäänestys.
Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallinnon armeija kertoi maanantaina vallanneensa takaisin Punaisenmeren rannalla sijaitsevan Mokhan satamakaupungin, jonka huthikapinalliset ottivat haltuunsa syyskuun alussa. Hallinnon mukaan sen joukot ovat myös Dhubabin alueella ja sen lentokentällä Bab el-Mandebin salmen tuntumassa, noin 45 kilometriä Mokhasta etelään. Samaan aikaan armeija ilmoitti aloittaneensa strategisen hyökkäyksen huthien vuodesta 2014 hallitsemaa pääkaupunki Sanaata vastaan. Huthien Al Masirah -kanava vahvisti hyökkäykset, ja huthien terveysviranomaisten mukaan iskuissa on kuollut siviilejä. Saudi-Arabian johtaman liittouman mukaan sen sata hävittäjää tukee operaatiota. Hallinnon johtajan Rashad al-Alimin mukaan tavoite on palauttaa valtion instituutiot ja vallata Sanaa takaisin. Huthit ovat varoittaneet Saudi-Arabian ilmatilaa käyttäviä lentoyhtiöitä. Taisteluilmoituksia ei ole voitu varmistaa riippumattomasti. Bab el-Mandeb on Hormuzinsalmen ohella toinen öljykuljetusten pullonkaula, jonka hallinta vaikuttaa maailman laivaliikenteeseen. Sota on aiheuttanut myös humanitaarisen hätätilan: WHO:n mukaan elokuun alusta on ollut yli 5 000 uhria, ja koleratapaukset ovat kolminkertaistuneet kolmessa viikossa.
Venäjä on alkanut iskeä Kiovan halki virtaavan Dneprin siltoihin. Sunnuntaina 4. lokakuuta osuma tuli Pohjoiseen siltaan, ja Al Jazeeran mukaan se oli jo toinen samana viikonloppuna isketty silta. Isku vaurioitti myös tietä ja katkaisi alueelta lämpimän veden. Kaupungin kuudella suurella sillalla kulkevat bussit, autot, rekat ja metro. NPR:n haastattelemien ukrainalaisanalyytikoiden mukaan Venäjä pyrkii sekoittamaan siviilielämää; se käyttää suihkumoottorilla toimivia drooneja, joita on vaikea torjua. Vauriot on toistaiseksi saatu korjattua. Venäjän puolustusministeriö on kehottanut ulkomaisia diplomaatteja ja kansalaisia lähtemään Kiovasta ja luvannut kovempia iskuja sen jälkeen, kun Ukraina on iskenyt Venäjän öljynjalostamoihin. Saksan liittokansleri Friedrich Merz vieraili Kiovassa ilmahälytysten aikana ja lupasi noin 1,1 miljardin dollarin sotilasavun sekä rahaa energiaverkon korjauksiin. Maanantaina Mustallamerellä upposi turkkilaisomisteinen Royad Mammadov -rahtialus, joka kuljetti maissia Ukrainan Izmailin satamasta. Euronewsin mukaan alukseen osui drooneja Romanian talousvyöhykkeellä; kaksi miehistön jäsentä kuoli, yksi on kadoksissa ja 11 pelastettiin. Presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti kahta venäläistä droonia. Romanian viranomaiset eivät ole nimenneet tekijää.
Japanin poliisi on pidättänyt 20-vuotiaan Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaan, jota epäillään 39-vuotiaan paikallisen naisen surmasta Okinawan pääkaupungissa Nahassa. Nainen löydettiin hotellihuoneesta lauantaina 3. lokakuuta, ja hänet oli ilmeisesti kuristettu. Poliisin mukaan häneltä vietiin lompakko ja reppu, ja valvontakamera näytti miehen tulevan hotelliin naisen kanssa ja lähtevän yksin. Futenman lentotukikohdassa palveleva sotilas pidätettiin sunnuntaina ja siirrettiin maanantaina syyttäjälle. Al Jazeeran mukaan hän kiistää teon. Pääministeri Sanae Takaichi tuomitsi teon ja vaati Yhdysvalloilta täyttä yhteistyötä tutkinnassa sekä tiukempaa kuria joukoille. Ulkoministeri Toshimitsu Motegi kutsui Yhdysvaltain suurlähettiläs George Glassin puhutteluun. Okinawan uusi kuvernööri Genta Koja sanoi, ettei joukkojen kurinpito ja koulutus toimi lainkaan. Merijalkaväki kertoo suhtautuvansa syytöksiin vakavasti ja tekevänsä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Okinawalla järjestettiin sunnuntaina noin 200 hengen mielenosoitus, ja mielenosoituksia on suunniteltu myös Tokioon. Japanissa on noin 50 000 yhdysvaltalaissotilasta, ja noin puolet heistä on Okinawalla. Sotilaiden rikokset ovat vuosikymmeniä kiristäneet suhteita, ja vuoden 1995 raiskaustapaus johti laajoihin mielenosoituksiin.
Kosovon parlamentin edustalla Pristinassa poliisi käytti maanantaina kyynelkaasua ja vesitykkejä mielenosoittajia vastaan, kun lainsäätäjät lopettivat istunnon äänestämättä lopullisesti laista, joka rajoittaisi Haagissa toimivan Kosovon erityistuomioistuimen valtaa. Tuomioistuin käsittelee Kosovon sodan 1998–2000 aikaisia rikoksia. Lakiesitys rajoittaisi tuomiot 15 vuoteen, sallisi tuomioiden suorittamisen Kosovossa, antaisi mahdollisuuden valittaa Kosovon korkeimpaan oikeuteen ja kaventaisi tuomioistuimen ajallista toimivaltaa. Esitys tuli syyskuun tuomioiden jälkeen: entinen presidentti Hashim Thaçi ja entinen parlamentin puhemies Jakup Krasniqi saivat 25 vuotta, Kadri Veseli 18 ja Rexhep Selimi 13 vuotta vankeutta. He kiistävät syytteet. Mielenosoittajia, joukossa Kosovon vapautusarmeijan UÇK:n veteraaneja ja kannattajia, oli useita satoja, ja he heittivät soihtuja ja ilotulitteita. Al Jazeeran mukaan sairaaloiden tietojen perusteella 12 ihmistä loukkaantui. Asiaan kietoutuu presidentinvaali: oppositiopuolue PDK tukee presidentin valintaa vain, jos laki hyväksytään, kun taas pääministeri Albin Kurtin puolue haluaa valita presidentin ensin. RFE/RL:n mukaan presidentti on valittava 6. lokakuuta mennessä, tai parlamentti voidaan hajottaa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen muistutti, että tuomioistuimen riippumattomuutta on kunnioitettava.
Euron arvo laski maanantaina alimmilleen sitten toukokuun 2025, kun sijoittajien huoli Ranskan julkisesta taloudesta kasvoi. Reutersin mukaan euro heikkeni päivän aikana enimmillään 0,8 prosenttia noin 1,116 dollariin ja oli myöhemmin noin 1,121 dollarissa. Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen korkoero kasvoi perjantaina lähes 160 korkopisteeseen, mikä on suurin ero sitten euroalueen velkakriisin vuonna 2011. Maanantaina ero kapeni noin 137 korkopisteeseen. Markkinat epäilevät, pystyykö Ranskan hallitus hillitsemään budjettialijäämäänsä, kun vuoden 2027 presidentinvaalit lähestyvät, sillä äänestäjät vastustavat yleensä säästöjä ennen vaaleja. Analyytikon mukaan markkinat käytännössä hylkäävät hallituksen vuoden 2027 budjetin. Quartzin mukaan huoli on levinnyt muillekin Euroopan joukkolainamarkkinoille, ja sijoittajat pelkäävät tartuntaa muihin velkaantuneisiin euromaihin. Ranskassa poliittista painetta lisäävät myös laajat opiskelijamielenosoitukset, joihin ammattiliitot liittyvät tiistaina.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hyväksynyt kuolemaantuomitun entisen armeijan psykiatrin Nidal Hasanin teloituksen ampumalla. Pentagonin tiedottaja kertoi päätöksestä viestipalvelu X:ssä. Trump teki ratkaisun puolustusministeri Pete Hegsethin suosituksesta. Hasan ampui marraskuussa 2009 Texasissa sijaitsevan Fort Hoodin tukikohdan lääkintäkeskuksessa 13 ihmistä, 12 sotilasta ja yhden siviilin, ja haavoitti yli kahtakymmentä muuta. Sotilasvalamiehistö tuomitsi hänet kuolemaan vuonna 2013 al-Qaidan innoittamasta iskusta. Hasan puolusti itseään oikeudenkäynnissä, ei kutsunut todistajia eikä kiistänyt syytteitä. Toteutuessaan teloitus olisi ensimmäinen Yhdysvaltain armeijan toimeenpanema teloitus sitten vuoden 1961. Teloituksen aikaa ja paikkaa ei ole vielä päätetty; ne määrää maavoimien ministeri. Lähteet eivät kerro, miksi teloitustavaksi valittiin ampuminen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti maanantaina asetuksen, jolla hän pyrkii laskemaan dieselin hintaa ennen marraskuun välivaaleja. Valkoisen talon mukaan asetus määrää valtiovarainministeriön lykkäämään loppuvuoden ajan liittovaltion valmisteveron maksamista, kun maantieliikenteessä käytetään normaalisti verotonta, punaiseksi värjättyä dieseliä. Lisäksi liikenne- ja maatalousministeriöiden on sovittava osavaltioiden ja alan kanssa polttoaineen saatavuudesta. Valtiovarainministeriön on myös selvitettävä, voisiko lykätyt verot jättää kokonaan perimättä. Valkoinen talo perustelee toimea dieselin niukkuudella, jonka syiksi se nimeää Venäjän ja Ukrainan sodan sekä jalostuskapasiteetin vähenemisen. Trump sanoi Ylen haastattelussa Valkoisessa talossa keskustelleensa presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa Ukrainan iskuista Venäjän öljynjalostamoihin ja uskovansa Ukrainan vähentävän niitä. Trumpin mukaan polttoaineiden kalleus johtuu tuhotuista jalostamoista, ei Iranin sodasta, sillä hänen mukaansa Hormuzinsalmen kautta kulkee yhä paljon raakaöljyä. Ukraina ei ollut Ylen jutun julkaisuhetkellä kommentoinut Trumpin puheita.
Israelilaisviranomaisten mukaan Dubaista Tel Aviviin matkalla ollut Flydubain perämies aikoi syöksyttää matkustajakoneen Ben Gurionin lentoasemalle. Perämies hyökkäsi lennolla koneen kapteenin, intialaisen Smit Machchharin, kimppuun ohjaamon palokirveellä. Haavoittunut kapteeni sai avattua ohjaamon oven, ja matkustajat sekä miehistö taltuttivat hyökkääjän. Koneessa ollut varalentäjä laskeutui Saudi-Arabian Tabukiin, ja kyydissä oli yli 170 ihmistä. Epäilty on omanilainen mies, jonka nimi on raportoitu eri tavoin. Israelilaislähteiden mukaan hän kertoi Arabiemiirikunnissa kuulustelijoille suunnitelleensa iskua jo ennen kuin hakeutui Flydubaille töihin yli vuosi sitten, juuri koska yhtiö lentää Tel Aviviin. Hän oli lentänyt Tel Aviviin jo aiemmin tänä vuonna ja harkinnut iskua silloin. CBS:n mukaan Oman Air oli siirtänyt hänet pois ohjaamosta toimistotöihin, kun hänen oli havaittu käyttäneen radikaaleja verkkosivuja, eikä Flydubai tarkistanut asiaa Omanin viranomaisilta. Asiantuntijat puhuvat vakavasta turvallisuusaukosta. Mies on pidätettynä Arabiemiirikunnissa, jonka syyttäjä on kutsunut tekoa terrori-iskuksi. Muodollisia syytteitä ei ole vielä nostettu, eikä Flydubai kommentoi tutkintaa.
Nigerian ilmavoimien ATR-42-potkuriturbiinikone syöksyi maahan maanantaiaamuna Igbokodan laivastotukikohdan lähellä Ondon osavaltiossa Lounais-Nigeriassa. Kone oli rutiinilennolla Benin Citystä Lagosiin, ja yhteys siihen katkesi kello 9.13 paikallista aikaa. Kyydissä oli 25 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä. Ilmailuministeri Festus Keyamon mukaan hylky löydettiin nopeasti ja pelastustyöt käynnistettiin. Myöhemmin presidentti Bola Tinubu vahvisti, että kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat. Hän kutsui turmaa tuskalliseksi hetkeksi asevoimille ja koko kansalle. Tinubu on määrännyt ilmavoimat tutkimaan onnettomuuden syyn välittömästi, jotta vastaavat turmat voitaisiin estää. Syystä ei ole vielä tietoa.
New Yorkin osavaltion kuvernööri Kathy Hochul julisti maanantaina osavaltioon katastrofitilan tuhkarokkoepidemian vuoksi. Se on ensimmäinen vastaava julistus Yhdysvalloissa sitten tautiaallon alun vuonna 2025. Osavaltiossa on tänä vuonna todettu 108 tuhkarokkotapausta, joista seitsemän New Yorkin kaupungissa. Heinäkuun puolivälin jälkeen 92 tapausta on todettu heikosti rokotetuissa maaseutuyhteisöissä 18 piirikunnassa. Asetus laajentaa joukkoa, joka saa antaa MMR-rokotteita ja tehdä tuhkarokkotestejä: nyt myös ensihoitajat, farmaseutit ja sairaanhoitajat voivat osallistua. Julistus on voimassa 4. marraskuuta asti. Koko Yhdysvalloissa on tänä vuonna raportoitu 3 887 tapausta, kun koko viime vuonna niitä oli 2 289. Pennsylvaniassa tapauksia on yli tuhat, mikä tekee siitä maan suurimman epidemian 30 vuoteen. Noin 95 prosenttia sairastuneista on ollut rokottamattomia tai heidän rokotustilanteensa on tuntematon. Yhdysvallat julistettiin vapaaksi kotimaisesta tuhkarokosta vuonna 2000. Panamerikkalainen terveysjärjestö päättää marraskuussa, säilyykö asema. Asiantuntijoiden mukaan taudin paluu johtuu rokotuskattavuuden laskusta alle 95 prosentin.
OpenAI ilmoitti maanantaina lisäävänsä ChatGPT:n ja Codexin tuottamaan tekstiin näkymättömän vesileiman Euroopan unionissa. Muutos otetaan käyttöön lähiviikkojen aikana kaikille EU:n käyttäjille kaikissa tilaustasoissa. Ohjelmointirajapinnan asiakkaat kaikkialla maailmassa voivat ottaa vesileiman käyttöön valituissa malleissa heti, mutta oletuksena se on pois päältä. Taustalla on EU:n tekoälyasetus, jonka avoimuusvaatimukset edellyttävät, että tekoälyn tuottama sisältö on koneellisesti tunnistettavissa. OpenAI:n textGrain-menetelmä ohjaa salaisen avaimen avulla mallin sanavalintoja niin, että satojen sanojen tekstiin syntyy kuvio, jota lukija ei huomaa mutta tunnistin löytää. Yhtiön mukaan menetelmä pärjäsi testeissä yhtä hyvin tai paremmin kuin Googlen SynthID, ja se aikoo julkaista sen avoimena lähdekoodina. Tunnistus heikkenee, jos tekstiä muokataan: kun kymmenesosa sanoista vaihdetaan synonyymeihin, tunnistusosuus laskee 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyet tekstit, matemaattiset vastaukset ja käännökset ovat vaikeampia tunnistaa. Tunnistimen saavat aluksi vain hyväksytyt tutkijat ja asiantuntijaorganisaatiot. OpenAI:n mukaan vesileima ei paljasta käyttäjää eikä todista tekijyyttä, eikä sen puuttuminen todista tekstiä ihmisen kirjoittamaksi. Anthropic otti vastaavan merkinnän käyttöön elokuussa.
Google on keskeyttänyt avoimen lähdekoodin haavoittuvuuspalkkio-ohjelmansa OSS VRP:n, koska se on saanut valtavasti automaattisesti tuotettuja ilmoituksia, joista suurin osa ei pidä paikkaansa. Tauko alkoi 1. lokakuuta, ja yhtiö kertoi siitä 5. lokakuuta. Vuonna 2022 käynnistetty ohjelma on maksanut 100–31 337 dollarin palkkioita tietoturva-aukoista Googlen avoimen koodin hankkeissa, kuten Go-kielessä, Angularissa ja Protocol Buffersissa. Googlen mukaan ohjelma uudistetaan, ja siitä kerrotaan lisää vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä. Jo jätettyjä ilmoituksia ja ohjelmistojen toimitusketjuun liittyviä raportteja tauko ei koske. Tutkijat voivat edelleen ilmoittaa löydöistä Googlen muihin palkkio-ohjelmiin, kuten pilvipalveluiden ja tekoälytuotteiden ohjelmiin sekä Patch Rewards -ohjelmaan. Ilmiö on laajempi: tekoälyllä tehtyjen ja usein keksittyjä aukkoja sisältävien ilmoitusten tulva on kuormittanut muitakin. Curl-hanke lopetti HackerOne-ohjelmansa tammikuussa samasta syystä, ja Intel poisti rahapalkkiot ohjelmastaan syyskuussa.
Norjan hallitus aikoo esittää tilapäistä kieltoa tekoälyä hyödyntäville älylaseille paikoissa, joissa yksityisyyden suoja on erityisen tärkeää. Digitalisaatioministeri Torgeir Micaelsenin johdolla valmisteltu esitys koskisi muun muassa terveydenhuollon tiloja, pukuhuoneellisia kuntosaleja, kouluja, päiväkoteja, leikkipuistoja, nuorisotaloja, konsertteja, urheilutapahtumia, puistoja, rantoja, museoita ja kauppakeskuksia. Esitys viedään suurkäräjille mahdollisimman pian. Kielto olisi väliaikainen, jotta viranomaiset ehtivät selvittää tekniikkaa ja valmistella pysyvää sääntelyä. Huolena on, että laseilla voi kuvata, videoida tai tallentaa ääntä ihmisten tietämättä ja ilman suostumusta. Erityisesti halutaan suojella lapsia ja haavoittuvassa asemassa olevia. Hallitus selvittää vielä, koskisivatko säännöt vain tekoälylaseja vai myös muita tallentavia puettavia laitteita. Rangaistuksista ei ole päätetty, ja yksityiskäyttö sallittaisiin edelleen. Muuallakin on pohdittu samaa: Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom kaatoi hiljattain vastaavan yksityisyyslain veto-oikeudellaan. Valmistajien, kuten Metan, kantaa esitykseen ei uutisissa kerrottu.
Finanssiryhmä OP Pohjola aloittaa kahdet muutosneuvottelut, joiden piirissä on yhteensä yli 2 000 työntekijää. Pohjola Vakuutuksessa neuvottelut koskevat koko organisaatiota ja noin 1 800–1 840 työntekijää, ja tehtäviä voi vähentyä enintään 385. Lisäksi OP Osuuskunnan vähittäispankkitoiminnassa neuvottelut koskevat noin 500:aa työntekijää, ja vähennystarve on enintään 169 tehtävää. Yhteensä työpaikkoja voi siis kadota enintään 554. OP Pohjolan mukaan muutoksilla halutaan vahvistaa kilpailukykyä ja vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vakuutusyhtiön osalta kyse on organisaatiorakenteen uudistamisesta. Neuvottelujen arvioidaan kestävän vähintään kolme viikkoa. Lopulliset vähennykset voivat jäädä ilmoitettua pienemmiksi, sillä luvut ovat enimmäismääriä.
Pohjoismainen datakeskusyhtiö Atnorth rakentaa Saloon datakeskuksen, johon se investoi noin kaksi miljardia euroa. Yhtiön asiakkaat voivat lisäksi sijoittaa omiin palvelimiinsa ja laitteisiinsa jopa kymmenen miljardia euroa. Hanke varmistui maanantaina, kun yhtiö ja Salon kaupunki sopivat maakaupasta. Datakeskus nousee Salon Kärkän teollisuusalueelle entisen sokeritehtaan viereen. Keskuksen tehontarve on yhteensä 230 megawattia, ja ensimmäinen vaihe vaatii 75 megawattia. Liittymä sähköverkkoon kulkee kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköaseman kautta. Atnorth aikoo tehdä pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia, jotka tukevat paikallista energiantuotantoa, ja hyödyntää keskuksen hukkalämpöä alueella. Yhtiö on tehnyt vastaavaa yhteistyötä esimerkiksi Keskon kanssa Suomessa. Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen sanoi hankkeen vahvistavan Salon asemaa uusien alojen sijaintipaikkana. Hanke tuo työpaikkoja sekä rakentamisen ajaksi että pysyvästi, mutta niiden määrää ei kerrottu. Atnorthilla on hankkeita myös Kouvolassa sekä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Esisopimus Salon hankkeesta tehtiin heinäkuussa 2025.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV vaativat tiukempaa sääntelyä, kun nettikasinot ja vedonlyönti avautuvat kilpailulle kesällä 2027. Virastojen mukaan pelaamisen haitat uhkaavat kasvaa, koska Veikkauksen yksinoikeuden korvaava lisenssijärjestelmä tuo markkinoille todennäköisesti kymmeniä peliyhtiöitä ja niiden markkinointia, eikä nykyinen esitys suojaa pelaajia riittävästi. Ne esittävät rahapelien ikärajan nostamista 18 vuodesta 20 vuoteen ja rahapelien markkinoinnin kieltämistä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi ne haluavat yhtiökohtaisten talletus- ja tappiorajojen sijaan koko järjestelmän kattavat rajat, jotta pelaaja ei voi kiertää niitä avaamalla tilejä useaan yhtiöön, sekä alle 24-vuotiaille matalammat rajat. Virastot esittävät myös bonusten ja muiden houkuttimien rajoittamista, verkko- ja maksuliikenteen estoja luvattomille pelisivustoille sekä riittäviä resursseja valvontaan. Erityisenä huolena ovat nuoret aikuiset, joilla rahapeliongelmat ja niistä johtuvat velat ovat jo nyt yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä. THL:n mukaan markkinoinnin kasvu lisää väistämättä pelaajien määrää.