Venäjän keskiviikon vastaisen yön ohjus- ja drooni-iskun kuolonuhrien määrä Ukrainassa nousi päivän mittaan selvästi. Kyiv Independentin mukaan kuolleita oli illalla noin 28 ja haavoittuneita yli sata. Pahiten kärsi Tšernihivin alueella sijaitseva Pryluky, jossa risteilyohjus osui viisikerroksiseen asuinkerrostaloon. Siellä kuoli ainakin 20 ihmistä, heidän joukossaan viisi lasta, ja yli 50 haavoittui. Lisäksi Kiovassa, Kremenchukissa ja Oleksandrijassa kuoli kussakin useita ihmisiä, ja Dniprossa vaurioitui asuinrakennuksia. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 48 risteilyohjusta, 130 droonia ja joukon ballistisia ohjuksia. Presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui noin 70 ohjuksesta ja sanoi energiainfrastruktuurin olleen yksi pääkohteista. Isku osui Vladimir Putinin 74-vuotispäivälle, ja Zelenskyi kutsui Prylukyn tuhoa syntymäpäivälahjaksi Putinille sekä vaati maailman johtajia reagoimaan. Venäjän puolustusministeriö väittää iskeneensä sotateollisuuden kohteisiin, muun muassa Flamingo-risteilyohjuksia valmistavan Fire Pointin tiloihin, sekä Odessan alueen satamiin. Ukraina kertoi iskeneensä samana vuorokautena öljylaitoksiin Permin, Samaran ja Astrahanin alueilla. Zelenskyi varoitti tiedustelun viittaavan siihen, että Venäjä valmistelee jälleen uutta suurta iskua.
Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi keskiviikkona Genevessä, ettei WHO pysty tekemään kattavaa riskiarviota Venäjän epäillystä ruttotapauksesta, koska Venäjä ei ole toimittanut kaikkia tietoja. WHO pyysi Venäjää myös vahvistamaan tiedot toisesta laboratorion työntekijästä, jonka kerrotaan sairastuneen vakavaan keuhkokuumeeseen. Taustalla on 28-vuotiaan Darja Šipilovan kuolema. Hän työskenteli Irkutskin ruttotutkimuslaitoksessa Siperiassa, joutui sairaalaan syyskuun lopussa ja kuoli 1.–2. lokakuuta vastaisena yönä Šelehovissa. Paikallinen johtaja kertoi ensin ruttokuolemasta mutta muutti viestiään, ja venäläismediat poistivat ruttoa koskevia juttujaan. Viranomaisten mukaan virallinen kuolinsyy on tuntemattomasta syystä johtunut keuhkokuume, eikä altistuneilta ole löytynyt vaarallisia taudinaiheuttajia. Terveysvirasto Rospotrebnadzor sanoo, ettei epidemian riskiä ole. Euronewsin mukaan karanteeniin asetettiin lähes 200 ihmistä. WHO on arvioinut riskin Venäjän ulkopuolella hyvin pieneksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sopineensa pian puhelun Vladimir Putinin kanssa, ja tartuntatautivirasto CDC:n mukaan merkkejä laajemmasta uhasta Yhdysvalloille ei ole.
Israelissa järjestettiin keskiviikkona 7. lokakuuta muistotilaisuuksia eri puolilla maata, kun Hamasin johtamasta iskusta Etelä-Israeliin tuli kuluneeksi kolme vuotta. Tilaisuudet alkoivat kello 6.29, samaan aikaan kuin isku vuonna 2023, ja keskipäivällä vietettiin hiljainen hetki. Times of Israelin mukaan illan pääseremoniaan Tel Avivin Yarkon-puistossa osallistui noin 50 000 ihmistä. Tilaisuuden järjestivät eloonjääneet ja omaiset, ja sitä juonsi entinen panttivanki Eli Sharabi, jonka vaimo ja tyttäret surmattiin Be'erin kibbutsilla. Puhujat vaativat valtiollista tutkintakomissiota iskun taustalla olleista epäonnistumisista. Pääministeri Benjamin Netanyahu on vastustanut komissiota. Hallituksen ministereitä ei nähty paikalla, ja Netanyahu osallistui vain maanantain virallisiin valtiollisiin seremonioihin, jotka pidettiin heprealaisen kalenterin mukaan. Oppositiojohtajat olivat paikalla. Hallituksen vastaiset mielenosoittajat sulkivat aamulla hetkeksi Ayalonin moottoritien, ja Tel Avivin Dizengoffin suihkulähde värjättiin punaiseksi. Al Jazeeran Gazan terveysviranomaisiin perustuvan koosteen mukaan Gazassa on kolmessa vuodessa kuollut ainakin 74 000 palestiinalaista, ja lokakuussa 2025 alkaneen tulitauon aikanakin yli 1 460. Israelin parlamenttivaalit pidetään lokakuun lopulla.
Saudi-Arabian siviili-ilmailuviranomainen GACA kertoi keskiviikkona, että huthien iskuissa kahdelle saudilentoasemalle on kuollut kolme siviiliä ja loukkaantunut 36. Tiistaina Abhan lentoasemalla kuoli marokkolainen ja algerialainen nainen ja 28 ihmistä loukkaantui. Keskiviikkona Riadin King Khalidin lentoasemalla kuoli sudanilainen ja kahdeksan ihmistä loukkaantui. Saudi-Arabian johtama liittouma kertoi torjuneensa Riadin pohjoispuolella ballistisen ohjuksen ja tuhonneensa Sanaassa laukaisualustan. Huthit ampuivat keskiviikkoaamuna kaksi ballistista ohjusta ja drooneja myös hallituksen hallussa olevan Adenin lentoasemalle. Jemenin liikenneministeriön mukaan ohjukset osuivat kiitotien lähelle juuri ennen Kairosta saapuvan koneen laskeutumista. Kone ohjattiin Jeddaan, eikä uhreja raportoitu. Taistelut ovat kiihtyneet, kun hallitus aloitti maanantaina Jemenin aamunkoitto -hyökkäyksen. Sen tavoite on vallata kaikki huthien alueet Sanaa mukaan lukien. Hallituksen joukot aloittivat tiistaina hyökkäyksen al-Waziiyan vuoristoalueelle Taizin maakunnassa, ja ne väittävät vallanneensa strategisia kukkuloita. Huthit kiistävät tämän. YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n mukaan elokuussa alkaneet taistelut ovat ajaneet kodeistaan jo 201 217 ihmistä, joista 57 prosenttia on Taizin maakunnasta. Yhdysvaltain Riadin-suurlähetystö kehotti kansalaisiaan lisävarovaisuuteen.
Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance sanoi Reutersin haastattelussa, että Iranin on leikattava uraanin rikastuskapasiteettiaan merkittävästi, jotta noin seitsemän kuukautta kestänyt sota voisi päättyä. Vancen mukaan sopimukseen tarvitaan todellisia vähennyksiä eikä lupauksia tulevista. Hänen mielestään Iranin ei pidä tuottaa 60-prosenttisesti rikastettua uraania, jos se ei tavoittele ydinasetta. Hän kertoi Yhdysvaltojen puhuvan presidentti Masud Pezeshkianin ja ulkoministeri Abbas Araghtšin kanssa, mutta hänen mukaansa on epäselvää, miten Iranissa päätökset tehdään. Al Jazeeran haastattelemat asiantuntijat pitävät vaatimusta mahdollisena pehmennyksenä, sillä aiemmin Yhdysvallat vaati rikastuksen lopettamista kokonaan. Pezeshkian on kutsunut neuvotteluja turhiksi. Trump hylkäsi Iranin syyskuisen ehdotuksen, jossa taistelut olisi lopetettu kaikilla rintamilla ja Hormuzinsalmi avattu vastineeksi saarron ja pakotteiden purkamisesta. Merenkulkuun kohdistuvat iskut jatkuvat. Tiistaina Panaman lipun alla kulkeneeseen On Peace -tankkeriin osui ammus noin yhdeksän meripeninkulman päässä Omanin Limahista, ja ainakin 12 aluksen 19 miehistön jäsenestä loukkaantui. Brittiläinen merenkulkuvirasto UKMTO raportoi keskiviikkoiltana useiden ammusten osuneen tankkeriin Qatarin pohjoisrannikon edustalla. Brent-öljyn hinta oli tiistaina 101,51 dollaria barrelilta, kun se oli ennen sodan alkua 72,48 dollaria.
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myönsi keskiviikkona Tukholmassa vuoden 2026 kemian Nobel-palkinnon ranskalaiselle Henri B. Kaganille ja japanilaiselle Kenso Soaille. Palkinto koskee kiraalisuutta eli sitä, että monet molekyylit esiintyvät kahtena toistensa peilikuvana kuin vasen ja oikea käsi. Elävät olennot käyttävät esimerkiksi aminohapoista vain toista muotoa, mutta laboratoriossa syntyy tavallisesti molempia. Kagan osoitti 1980-luvun puolivälissä, että reaktio voi tuottaa yhtä peilikuvamuotoa selvästi enemmän kuin aiemmin oli pidetty mahdollisena. Soai julkaisi vuonna 1995 reaktion, joka vahvistaa pientä alkuepäsuhtaa, ja 2000-luvun alussa hän esitteli reaktion, jossa syntyi lähes pelkästään toista muotoa. Työ tarjoaa yhden mahdollisen selityksen sille, miksi elämän molekyylit ovat yksikätisiä, vaikka palkintokomitean mukaan elämän alkuperäistä valintaa ei ehkä koskaan saada selville. Löydöksillä on merkitystä lääkkeille, sillä yli puolet käytössä olevista lääkkeistä on kiraalisia ja lääkeaineen väärä peilikuvamuoto voi olla tehoton tai haitallinen. Kagan on 95-vuotias ja Soai 76-vuotias. Palkintosumma on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja se jaetaan palkittujen kesken.
Ranskan sisäministeri Laurent Nuñez ilmoitti keskiviikkona, että poliisi lopettaa toistaiseksi tainnutuskranaattien käytön lukiolaisten mielenosoituksissa. Päätös tuli sen jälkeen, kun 15-vuotias menetti kätensä poliisin ampuman kranaatin vuoksi pohjoisranskalaisessa Lensissä maanantaina. Viikkoa aiemmin Pariisissa 14-vuotias menetti hampaitaan, kun kyynelkaasukranaatti osui häntä kasvoihin läheltä, ja tapauksesta on nostettu syyte poliisia vastaan. Kielto on voimassa, kunnes tapahtumat on selvitetty. Lukiolaiset ovat syyskuun lopusta asti saartaneet satojen koulujen sisäänkäyntejä vaatien lisää rahaa opetukseen, korjauksia rapistuneisiin kouluihin ja ratkaisua opettajapulaan. Tiistain valtakunnallisessa mielenilmauksessa marssi viranomaisten mukaan noin neljännesmiljoona ihmistä. Liikkeen alusta asti on pidätetty yli 6 000 ihmistä, enimmäkseen alaikäisiä, ja loukkaantuneita on satoja, joukossa yli 700 poliisia. Presidentti Emmanuel Macron piti tiistai-iltana kriisikokouksen. Pääministeri Sébastien Lecornu sanoi opiskelijoiden vaatimuksia oikeutetuiksi mutta tuomitsi väkivallan ja kiisti poliisin harjoittavan sortoa. Hallitus lupaa esittää ratkaisuja lokakuun lopussa. Oppositiopuolue Lannistumaton Ranska arvosteli, että kranaatit kiellettiin vasta lasten loukkaannuttua.
Espanjan suurimmat ammattiliitot kehottivat keskiviikkona jäseniään yleislakkoon 11. marraskuuta. Liittojen mukaan lakolla painostetaan hallitusta kohtuuhintaisen asumisen ja parempien palkkojen puolesta ennen ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti 5. lokakuuta, että vaalit pidetään 29. marraskuuta, vaikka ne oli määrä järjestää vasta ensi vuonna. Ratkaisu tuli, kun parlamentti hylkäsi hallituksen asetukset häätöjen rajoittamisesta ja vuokrapaineiden hillitsemisestä. Sánchez myönsi vasemmistolaisen vähemmistöhallituksensa tehneen virheitä. Samana päivänä kuin lakkokutsu annettiin, kuoli 87-vuotias madridilainen eläkeläinen Maricarmen Abascal, jonka häätö kodista, jossa hän oli asunut seitsemän vuosikymmentä, nosti kymmeniä tuhansia ihmisiä kaduille eri puolilla Espanjaa. Abascal joutui sairaalaan häädön jälkeen. Hän oli ehtinyt sopia asunnon omistavan yhtiön kanssa paluusta kotiin, mutta Madridin vuokralaisliiton mukaan sopimus tuli liian myöhään. Madridin Puerta del Solin aukiolla leiriytyneet mielenosoittajat pitivät hiljaisen hetken, ja Sánchez esitti surunvalittelunsa omaisille.
Eteläkorealainen Samsung Electronics kertoi torstaina alustavassa tulosilmoituksessaan, että sen heinä–syyskuun liikevoitto oli noin 107,4 biljoonaa wonia eli runsaat 80 miljardia dollaria. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 12,17 biljoonaa wonia, joten voitto lähes yhdeksänkertaistui. Kyseessä on yhtiön neljäs peräkkäinen ennätysneljännes ja ensimmäinen kerta, kun neljänneksen liikevoitto ylitti sata biljoonaa wonia. Edellisellä neljänneksellä liikevoitto oli 89,4 biljoonaa. Liikevaihto kasvoi noin 127 prosenttia noin 195 biljoonaan woniin. Reutersin mukaan tulos ylitti analyytikkojen LSEG-konsensusennusteen, joka oli 106,1 biljoonaa wonia. Kasvun taustalla on tekoälybuumi: perinteisten DRAM- ja NAND-muistien tarjonta on kireää, ja tekoälypiirien tarvitseman HBM-muistin kysyntä kasvaa nopeasti, mikä on nostanut muistien hintoja jyrkästi. Muistipulan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027. Kallistuneet muistit puolestaan syövät katteita Samsungin puhelin- ja kodinelektroniikkaliiketoiminnoissa, ja vahvistunut won pienentää dollarimääräisen myynnin arvoa. Tarkemmat tulokset liiketoiminnoittain yhtiö julkaisee 29. lokakuuta.
Kenian terveysministeri Aden Duale kertoi tiistaina maan ensimmäisestä vahvistetusta ebolatapauksesta. Sairastunut oli kenialainen mies, joka oli asunut seitsemän vuotta Kongon demokraattisessa tasavallassa. AP:n mukaan hän sairasti noin kuukauden ja kävi useissa sairaaloissa. Sen jälkeen hän matkusti maitse Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan ja lensi lauantaina Nairobiin. Hänet eristettiin Nairobi Hospitalissa, ja hän kuoli maanantai-iltana. Viranomaiset ovat tunnistaneet 28 lähikontaktia, joihin kuuluu perheenjäseniä ja häntä hoitaneita terveydenhuollon työntekijöitä. Lisäksi jäljitetään samalla lennolla olleita 23 matkustajaa ja neljää miehistön jäsentä. Presidentti William Ruton mukaan karanteeniin on asetettu ainakin kahdeksan perheenjäsentä ja 21 terveydenhuollon työntekijää. Altistuneet ovat eristyksessä 21 päivää. Kongossa toukokuussa julistettu epidemia on maan historian tappavin: viranomaisten mukaan yli 4 000 ihmistä on kuollut ja tartuntoja on yli 8 000 seitsemässä maakunnassa. WHO:n mukaan epidemia voi kasvaa suuremmaksi kuin Länsi-Afrikan epidemia vuosina 2014–2016, jossa kuoli yli 11 000 ihmistä. Kenia on AP:n mukaan neljäs maa, jossa tautia on todettu. Ugandassa tapauksia on ollut 20 ja Ranskassa yksi. WHO ei suosittele matkustus- tai kaupparajoituksia.
Silminnäkijät kertoivat Reutersille nähneensä keskiviikkona kymmeniä Eritrean sotilaita kahdessa kuorma-autossa Adigratissa. Kaupunki sijaitsee Pohjois-Etiopian Tigrayssa Eritrean rajan lähellä. AFP:n paikallislähteiden mukaan eritrealaisjoukkoja on ollut kaupungin ympäristössä useita päiviä, ja osa on matkalla etelään kohti Tigrayn pääkaupunkia Mekeleä. Etiopian hallitusta tukevan Tigrayn rauhanjoukon komentaja sanoi Eritrean armeijan tulleen alueelle raskaasti aseistettuna. Eritrean tiedotusministeri Yemane Meskel ei kiistänyt rajan ylitystä. Hänen mukaansa Etiopian puhe itsepuolustuksesta peittää hyökkäyssotaa. Etiopian liittovaltion joukot ja Tigrayn kansan vapautusrintaman TPLF:n kanssa liittoutunut seitsemän aseellisen ryhmän liittouma ovat taistelleet 23. syyskuuta lähtien. Etiopian joukot valtasivat maanantaina Mekelen, josta TPLF kertoi vetäytyneensä. Etiopia syyttää Eritreaa, Egyptiä ja Sudania liittouman tukemisesta, mutta maat kiistävät tämän. Eritrea katkaisi diplomaattisuhteet Etiopiaan, kun Etiopia ilmoitti sulkevansa suurlähetystönsä Asmarassa ja karkottavansa kymmenen eritrealaisdiplomaattia. Eritrea, Somalia, Sudan ja Egypti vaativat yhteisessä julkilausumassa sodalle poliittista ratkaisua. Pääministeri Abiy Ahmed, joka vannoi virkavalansa uudelle kaudelle, vaatii sisämaavaltio Etiopialle pääsyä Punaisellemerelle.
Brittiläisen verkkovaatekauppa Asosin mobiilisovelluksen käyttäjät saivat tiistaina 6. lokakuuta aamulla luvattoman push-ilmoituksen, jossa väitettiin yhtiön joutuneen murretuksi. Viesti oli osoitettu Asosin tietosuojavastaavalle ja IT-osastolle. Sen lähettäjät väittivät saaneensa täyden pääsyn yhtiön Snowflake-pilvitietovarastoon ja uhkasivat vuotaa tietoja, ellei yhtiö ota heihin yhteyttä. Vastuun otti aiemmin tuntematon Xuanye-niminen ryhmä, joka ohjasi lukijat Telegram-kanavalleen. Ryhmä väitti myöhemmin vieneensä asiakastietoja, mutta ei ole kertonut, mitä tietoja ne ovat, eikä esittänyt todisteita. Asos vahvisti, että ulkopuolinen taho pääsi luvatta käsiksi kolmannen osapuolen palveluihin, joilla yhtiö viestii asiakkailleen. Yhtiön mukaan asiakkaiden nimiä ja yhteystietoja on voinut paljastua, mutta maksukorttitietoihin tai salasanoihin ei sen arvion mukaan päästy. Asos rajoitti pääsyn viestipalveluihin ja kertoi tekevänsä yhteistyötä asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Vaikutuksia liiketoimintaan on yhtiön mukaan liian aikaista arvioida. Snowflake kertoi, ettei se ole löytänyt merkkejä oman alustansa murtamisesta. Asosilla on noin 16,5 miljoonaa aktiivista asiakasta, mutta murron laajuutta ei ole kerrottu. Yhtiön osake laski tiistaina noin kymmenen prosenttia.
Tuntemattomat hyökkääjät saivat haltuunsa kolmen maatunnuksen eli Ghanan .gh-, Sierra Leonen .sl- ja Amerikan Samoan .as-verkkotunnusten nimipalvelutietoja, kertoi Google. Muuttamalla DNS-tietueita hyökkääjät pystyivät ohjaamaan näiden päätteiden verkkotunnuksia omille palvelimilleen ja hankkimaan niille aitoja, selainten hyväksymiä TLS-varmenteita. Varmenteilla voi esiintyä luotettuna palveluna ja näyttää kävijöille mitä tahansa sisältöä. Luvattomia varmenteita myönnettiin useille Googlen verkkotunnuksille sekä varmenteiden julkisten lokien perusteella myös useille muille kansainvälisille tuotemerkeille ja verkkopalveluille, joita ei ole nimetty. Google esti varmenteet Chrome-selaimessa ja pyysi varmenteiden myöntäjiä mitätöimään ne. Yhtiön mukaan sen omia järjestelmiä ei murrettu, eikä se epäile varmentajien toimineen väärin. Google kertoi, ettei Chromen käyttäjien tarvitse tehdä mitään, mutta muiden selainten käyttäjät eivät välttämättä ole suojassa. Yhtiö myönsi, ettei se ehkä ole löytänyt kaikkia kaapattuja verkkotunnuksia, ja kehotti verkkotunnusten omistajia seuraamaan varmennelokeja. Hyökkääjiä ei ole tunnistettu, eikä varmenteiden määrää ole kerrottu. Tapausta on verrattu vuoden 2011 DigiNotar-tapaukseen, jossa väärennettyjä Google-varmenteita käytettiin hyökkäyksissä.
Valtiovarainministeriön virkamiehet julkaisivat keskiviikkona seuraavalle hallitukselle tarkoitetun arvion, jossa on parisataa keinoa julkisen talouden vahvistamiseksi. Näkyvin ehdotus koskee alinta vanhuuseläkeikää, joka nousisi 70 vuoteen. Ylen mukaan nosto alkaisi vuonna 2032, ja raja nousisi puoli vuotta jokaista ikäluokkaa kohden. Sen jälkeen eläkeikä sidottaisiin taas elinajanodotteeseen. Ministeriö arvioi alustavasti, että muutos lisäisi työllisiä 50 000–120 000 hengellä. Kotihoidon tuki poistettaisiin tai sitä lyhennettäisiin selvästi, mikä toisi arviolta noin 10 000 työllistä. Kuntia olisi vähemmän kuin nykyiset noin 300, ja myös hyvinvointialueiden määrää karsittaisiin. Valtio myisi pörssiosakkeitaan 2–3 miljardilla eurolla. Lisäksi suomalaisilta perittäisiin lukuvuosimaksuja, kun he suorittavat toista samantasoista tutkintoa. Ministeriön mukaan julkista taloutta on vahvistettava seuraavalla vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla, pääosin menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Ehdotukset ovat virkamiesten näkemyksiä, ja linjauksista päättävät poliitikot. Ylen mukaan SDP ja vasemmistoliitto torjuvat eläkeiän noston, ja keskusta vastustaa yleistä korotusta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ottanut kantaa, ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kiitti virkamiehiä. Ministeriö julkaisee lokakuussa vielä meno- ja verokartoitukset, joista näkyvät toimien säästövaikutukset.
Helsingin poliisilaitos kertoi keskiviikkona aloittaneensa esitutkinnan epäillyistä tunkeutumisista useiden kansanedustajien asuntoihin. Tapauksia tutkitaan toistaiseksi törkeän varkauden yrityksinä, vaikka julkisten tietojen mukaan asunnoista ei ole viety mitään eikä niitä ole vahingoitettu. Edustajat ovat kertoneet huomanneensa poissaolonsa aikana merkkejä vierailusta, kuten päälle jätettyjä valoja ja avoimia ovia. Poliisi sai tiedon eduskunnalta. MTV Uutisten mukaan eduskunnalle on tullut eri kansanedustajilta yli 20 ilmoitusta noin vuoden ajalta. Edellisellä viikolla poliisi teki asiassa esiselvitystä, ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kertoi silloin, että epäilyjä on huomattavan monen edustajan kodista. Poliisi tekee yhteistyötä eduskunnan ja keskusrikospoliisin sekä tarvittaessa suojelupoliisin kanssa. Se ei vielä arvioi tekijöitä eikä motiiveja. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on verrannut tapauksia Venäjän toimintatapoihin. Asiasta on keskustellut myös presidentti Alexander Stubb, ja sitä on käsitelty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Seuraavaksi poliisi kuulee asianosaisia, ja se kertoo tutkinnasta lisää 14. lokakuuta. MTV:n rikostoimittajat arvioivat, että tunkeutumisia voi olla hyvin vaikea näyttää toteen.
Verkkolaitevalmistaja Nokia aikoo vähentää Suomesta 253 työtehtävää. Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat keskiviikkona. Yhtiön viestintäjohtaja Maria Vaismaa vahvisti sähköpostitse Ylelle ja STT:lle, että muutosneuvottelut alkavat. Ne käynnistyvät maanantaina 12. lokakuuta ja koskevat Espoon, Tampereen ja Oulun toimipaikkoja. Vähennyksiä ei ole eritelty paikkakunnittain. Nokian mukaan syynä on muun muassa kilpailukyvyn turvaaminen. Lisäksi yhtiö haluaa siirtää resursseja aloille, joiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. STT:n mukaan vähennykset kuuluvat vuonna 2023 aloitettuun säästöohjelmaan, jonka tavoite on 800–1 200 miljoonan euron bruttosäästöt tämän vuoden loppuun mennessä. Yhtiö sanoo Suomen olevan sille tärkeä osaamiskeskus ja aikoo jatkaa strategisia investointeja keskeisillä alueilla. Nokialla on Suomessa noin 6 800 työntekijää, joten vähennys koskisi lähes neljää prosenttia henkilöstöstä. Nokia kävi Suomessa muutosneuvottelut myös alkuvuonna, jolloin vaakalaudalla oli enintään 156 työpaikkaa.