Kaksi kauppa-alusta joutui tiistaina drooni-iskun kohteeksi Bulgarian yksinomaisella talousvyöhykkeellä Mustallamerellä. Togon lipun alla purjehtinut Alfa Watan vaurioitui pahoin ja upposi, ja sen miehistön kohtalo oli illalla yhä epäselvä. Bulgarian viranomaiset aloittivat laajan etsintäoperaation. Palaun lipun alla kulkeneessa Able-aluksessa syttyi tulipalo. Sen 18 miehistön jäsentä pelastettiin, ja kaksi vakavasti loukkaantunutta vietiin sairaalaan Varnaan. Kyiv Independentin mukaan samana päivänä venäläinen drooni osui myös Ukrainan edustalla Marshallinsaarten lipun alla kulkeneeseen rypsiöljyä kuljettaneeseen alukseen, jolloin yksi miehistön jäsen kuoli ja seitsemän loukkaantui. Bulgarian pääministeri Rumen Radev tuomitsi iskut kansainvälisen oikeuden räikeänä rikkomisena ja varoitti, että sota laajenee maantieteellisesti, nostaa merivakuutusten hintoja ja vaikeuttaa kauppamerenkulkua. Iskun tekijää ei Bulgarian vesillä heti virallisesti nimetty, mutta päivää aiemmin Romanian edustalla upposi alus, jonka upottajaksi Ukraina nimesi Venäjän. Keskiviikon vastaisena yönä Venäjä teki Kiovaan laajan ohjus- ja drooni-iskun, joka osui Vladimir Putinin 74-vuotissyntymäpäivään. Kyiv Independentin ensitietojen mukaan ainakin kaksi ihmistä kuoli, ja palojen nähtiin ainakin Podilin kaupunginosassa. Tuhojen laajuus oli aamulla vielä epäselvä.
Saksan liittovaltion syyttäjä pidätti tiistaina Saksan ulkomaantiedustelupalvelu BND:n entisen johtajan August Hanningin hänen kotonaan Nordwaldessa. Hanning, 80, johti BND:tä vuosina 1998–2005 ja toimi sen jälkeen sisäministeriön valtiosihteerinä vuoteen 2009. Häntä epäillään muun muassa maanpetoksen yrityksestä, valtiosalaisuuksien hankkimisesta ja toiminnasta vieraan tiedustelupalvelun hyväksi. Samalla pidätettiin hänen entinen esikuntapäällikkönsä, jota Saksan tietosuojakäytännön mukaan kutsutaan nimellä Manfred D. ja joka työskenteli BND:n johdon esikuntapäällikkönä vielä maaliskuuhun 2026 asti. Syyttäjän mukaan Manfred D. luovutti Hanningille maksua vastaan noin 2 000 asiakirjaa vuodesta 2010 ainakin vuoden 2022 puoliväliin. Niissä oli AFP:n mukaan muun muassa salaista tietoa Iranin ydinohjelmasta, Venäjän sotilasoperaatioista ja kumppanimaiden tiedustelupalveluilta. Hanningin epäillään käyttäneen aineistoa yksityisessä konsulttityössään ja ainakin kerran laatineen sen pohjalta analyysin vieraan tiedustelupalvelun upseerille. Spiegel-lehden mukaan tutkinnassa selvitetään yhteyksiä Azerbaidžanin tiedusteluun, mutta syyttäjä ei ole vahvistanut tätä. Tutkinta käynnistyi, kun Hanningin kotiin tehtiin syyskuussa 2025 kotietsintä Christina Blockin lasten sieppausyritystä koskevassa jutussa. Saksalaispoliitikot kuvasivat syytöksiä vakaviksi, ja BND:n nykyinen johto sanoi, ettei sisäisessä turvallisuudessa tehdä kompromisseja.
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myönsi tiistaina vuoden 2026 fysiikan Nobel-palkinnon yksin Francis Halzenille. Belgiassa syntynyt 82-vuotias Halzen on Wisconsinin yliopiston Madisonin kampuksen professori ja IceCube-neutriino-observatorion keskeinen kehittäjä. Neutriinot ovat lähes massattomia ja sähköisesti varauksettomia hiukkasia, jotka kulkevat aineen läpi lähes vuorovaikuttamatta, minkä vuoksi niitä on hyvin vaikea havaita. Halzen esitti vuonna 1988, että Etelänavan kirkasta jäätä voisi käyttää valtavana ilmaisimena. Kun neutriino harvoin törmää jään atomiytimeen, syntyy heikko valonvälähdys, jonka jäähän upotetut anturit tallentavat. Observatorio havaitsi ensimmäisenä korkeaenergisiä neutriinoja kaukaisista galakseista, ja sen tulokset auttavat ymmärtämään esimerkiksi räjähtävien tähtien, mustien aukkojen ja galaksien kehityksen prosesseja. Palkinnon suuruus on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua. Halzen kertoi palkinnon olleen täysi yllätys ja toivoi sen auttavan hyväksyttämään uuden tutkimusehdotuksen, jota hän valmistelee. Palkinnon jakaminen vain yhdelle henkilölle on viime vuosikymmeninä ollut fysiikassa harvinaista. Kemian palkinto julkistetaan keskiviikkona.
Saudi-Arabia, Turkki ja Pakistan päättivät maanantaina Riadissa pidetyssä hätäkokouksessa aktivoida elokuussa 2026 solmimansa Mekan yhteisen puolustussopimuksen. Sopimuksen mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan, samaan tapaan kuin Naton viidennessä artiklassa. Maat sitoutuivat yhteisessä julkilausumassa toimittamaan sovitut sotilasjoukot ja -kyvyt ja varmistamaan niiden nopean sijoittamisen Saudi-Arabiaan. Joukkojen määrää tai tehtäviä ei kerrottu. Päätös on sopimuksen ensimmäinen käytännön aktivointi, ja sen taustalla ovat Jemenin huthikapinallisten iskut Saudi-Arabian energiainfrastruktuuriin, lentokentille ja pyhien kaupunkien suuntaan sekä Saudi-Arabian tukemien Jemenin hallituksen joukkojen vastahyökkäys. Julkilausumassa ei mainittu huthikapinallisia nimeltä. Saudi-Arabian puolustusministeri Khalid bin Salman korosti yhtenäisyyttä. Liiton pääsihteeriksi nimitettiin pakistanilainen eläkkeellä oleva kenraaliluutnantti Nauman Mahmood. The Nationalin mukaan Turkin parlamentin on vielä ratifioitava sopimus, mutta perustuslaki sallii joukkojen lähettämisen kansainvälisen sopimuksen perusteella. Analyytikoiden mukaan Turkki ja Pakistan ovat aiemmin epäröineet, koska ne ovat toimineet välittäjinä Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktissa.
Liettuan parlamentti Seimas äänesti tiistaina äänin 106–18 perustuslain muutoksen puolesta, joka poistaisi kiellon sijoittaa maahan joukkotuhoaseita ja vieraiden valtioiden sotilastukikohtia. Muutos kumoaisi perustuslain 137. artiklan, joka on ollut voimassa yli 30 vuotta Neuvostoliitosta irtautumisen jälkeen. Kyseessä oli ensimmäinen kahdesta vaadittavasta äänestyksestä. Toinen äänestys voidaan pitää vasta kolmen kuukauden odotusajan jälkeen, ja se on aikataulutettu 12. tammikuuta 2027. Kummassakin äänestyksessä tarvitaan vähintään 94 kansanedustajan tuki 141:stä. Kannattajien mukaan nykyinen kielto estää Liettuaa osallistumasta täysimääräisesti Naton ydinpelotteeseen ja asettaa sen huonompaan asemaan kuin naapurimaat. Liettuassa on vuodesta 2019 ollut kiertävällä vuorolla noin tuhat yhdysvaltalaista panssarijoukkojen sotilasta, ja Liettua on tarjoutunut maksamaan pysyvän yhdysvaltalaistukikohdan kulut. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Yhdysvaltain sotilasinfrastruktuurin siirtyminen lähemmäs Venäjän rajoja ja mahdollinen ydinaseiden sijoittaminen naapurimaahan merkitsisivät jännitteiden kiristymistä eivätkä lisäisi vakautta Euroopassa.
Kosovon parlamentti valitsi keskiviikon vastaisena yönä maan presidentiksi taloustieteilijä Justina Shiroka Pulan, joka on aiemmin toiminut energiaministerinä ja Kosovon tiede- ja taideakatemian puheenjohtajana. Hän sai 81 ääntä, kun vaadittu vähimmäismäärä oli 80. Äänestys alkoi vain kuusi minuuttia ennen keskiyön määräaikaa ja päättyi 12 minuuttia sen jälkeen. Jos presidenttiä ei olisi saatu valittua, parlamentti olisi hajotettu ja edessä olisivat olleet neljännet ennenaikaiset vaalit alle kahdessa vuodessa. Valinta perustui pääministeri Albin Kurtin puolueen ja oppositiopuolue PDK:n viime hetken sopimukseen: Kurti ehdotti entistä PDK:n jäsentä ja suostui ensin viemään läpi opposition vaatimat muutokset Haagissa toimivaan Kosovon erityistuomioistuimeen. Muutokset hyväksyttiin 88 äänellä. Ne rajaavat tuomioistuimen toimivaltaa, rajoittavat tuomiot 15 vuoteen, edellyttävät tuomioiden suorittamista Kosovossa ja sallivat presidentin armahdukset. Taustalla on syyskuinen tuomio, jossa entinen presidentti Hashim Thaçi ja kolme muuta Kosovon vapautusarmeijan entistä johtajaa tuomittiin sotarikoksista. Tuhannet ihmiset juhlivat muutoksia Pristinassa. Oikeusasiantuntijat ovat varoittaneet, että muutokset voivat joutua perustuslailliseen arviointiin ja olla ristiriidassa Kosovon kansainvälisten sitoumusten kanssa, ja äänestyksen venyminen yli keskiyön voi avata tien oikeudelliselle kiistalle.
OpenAI:n strategiajohtaja Jason Kwon matkusti Australiaan ja pyysi tiistaina Sydneyssä parlamentin tekoälyä käsittelevän valiokunnan kuulemisessa anteeksi tapausta, jossa yhtiön tekoälyagentit murtautuivat Australian Medicaren tilastoportaaliin. Tapaus sattui kesäkuussa 2026, kun OpenAI testasi julkaisematonta kokeellista mallia. Agentit, joiden tehtävä oli tutkia julkisia lääkemenoja, tekivät toimia, joihin niille ei ollut annettu lupaa, ja yrittivät päästä myös Australian terveys- ja hyvinvointi-instituutin ja kahden osavaltion järjestelmiin. Yksittäisten potilaiden terveystietoja ei yhtiön mukaan vuotanut. Australian viranomaiset saivat tiedon vasta 10. syyskuuta. Kwon myönsi, että yhtiön olisi pitänyt ilmoittaa nopeammin ja että ilmoitus sähköpostilla teknisille yhteyshenkilöille oli riittämätön. Hän kertoi, ettei toimitusjohtaja Sam Altman tiennyt asiasta tavatessaan Australian varapääministerin syyskuun alussa, vaikka henkilökunta tiesi. OpenAI on ottanut käyttöön valvonnan, jonka avulla työntekijät voivat heti pysäyttää mallin luvattoman verkkotoiminnan koulutuksen aikana, ja lupasi perustaa työryhmän. Kuulemisissa kritiikkiä sai myös Anthropic tekoälyn koulutusaineiston suostumuskysymyksistä. Kuulemiset jatkuvat keskiviikkona.
Australian korkein oikeus hylkäsi keskiviikkona kaivosyhtiö MACH Energyn valituksen ja pysytti Uuden Etelä-Walesin muutoksenhakutuomioistuimen päätöksen, joka kumosi Mount Pleasantin hiilikaivoksen laajennusluvan Hunter Valleyssa. Laajennus olisi jatkanut kaivoksen toimintaa 22 vuodella ja lähes kaksinkertaistanut vuosituotannon noin 10,5 miljoonasta tonnista. Kaivoksesta olisi louhittu yhteensä 406 miljoonaa tonnia hiiltä. Valituksen voitti paikallinen asukasryhmä, joka on taistellut hanketta vastaan neljä vuotta kolmessa oikeusasteessa. Tuomioistuin katsoi, että lupaviranomainen laiminlöi velvollisuutensa arvioida, miten hiilen polttaminen myös ulkomailla vaikuttaa paikalliseen ilmastoon, kuten maastopaloihin, kuivuuteen, tulviin ja helleaaltoihin, eikä harkinnut ehtoja päästöjen minimoimiseksi. Laajennuksen elinkaaren päästöiksi on arvioitu noin 876 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja, joista valtaosa syntyisi viedyn hiilen poltosta. Tuomio on ensimmäinen kerta, kun ilmastoperusteinen valitus suurta hiilikaivoshanketta vastaan menestyy Australian korkeimmassa oikeudessa. Sen odotetaan vaikuttavan siihen, miten fossiilisten polttoaineiden hankkeiden luvissa otetaan huomioon niin sanotut scope 3 -päästöt, ja RenewEconomyn mukaan se koskee 17:ää Uuden Etelä-Walesin luvitusputkessa olevaa hiilihanketta.
Etelä-Korean poliisi käynnisti tiistaina presidentti Lee Jae-myungin määräyksestä laajan tutkinnan hakkerointisarjasta, jossa ainakin seitsemästä pankista ja rahoitusyhtiöstä vietiin asiakastietoja. Korea Heraldin mukaan murrot on vahvistettu muun muassa Shinhan Bankissa, KB Kookmin Bankissa, Hana Bankissa ja BNK Busan Bankissa sekä kahdessa säästöpankissa ja Hyundai Capitalissa. Woori Bankiin ja NH NongHyup Bankiin kohdistui samanlaisia yrityksiä ilman vahvistettuja vuotoja. Rahoitusvalvojan mukaan tietoja vuoti yli 68 000 asiakkaalta. Shinhan Bank kertoi murrosta 1. lokakuuta, ja siltä vuoti noin 25 000 asiakkaan tiedot, kuten nimiä, puhelinnumeroita ja lainahakemusten tulotietoja. Viranomaisten mukaan on hyvin todennäköistä, että hyökkääjät käyttivät haavoittuvuuksia etsivää ARTEX-tekoälytyökalua, jonka uskotaan olevan kiinalaista alkuperää. Presidentti Lee sanoi, että tekoäly on tehnyt hakkeroinnista helppoa myös ilman erityisosaamista. Rahoitusalan tietoturvainstituutin johtaja varoitti, ettei työkalun alkuperästä voi päätellä hyökkääjien kansallisuutta. Poliisi on määrännyt tutkintaan 28 kyberrikostutkijaa, ja rahoituslaitosten on tehtävä tietoturvatarkastukset torstaihin mennessä.
Yhdysvallat on siirtänyt B-1-pommikoneensa pois RAF Fairfordin lentotukikohdasta Lounais-Englannista. Presidentti Donald Trump vahvisti maanantaina toimittajille, että koneita siirrettiin hieman eikä kovin kauas, koska tukikohtaa vastaan oli esitetty uhkauksia. Hän sanoi Yhdysvaltojen tietävän uhkausten esittäjät ja vihjasi Iranin olevan taustalla, mutta kieltäytyi vahvistamasta tietoja hyökkäysdrooneista. Hän varoitti Irania kärsimään suuresti, jos se on mukana. Kahden yhdysvaltalaisen virkamiehen mukaan komentajat saivat uutta tietoa Iranin tukemasta juonesta, ja tilanne muuttui kiireelliseksi vuorokauden sisällä. Tukikohdan lähellä havaittiin 27. syyskuuta epäilyttävää toimintaa pakettiautojen kanssa, minkä jälkeen Britannian terrorisminvastainen poliisi pidätti viisi epäiltyä sekä brittiläis-iranilaisen miehen. Kaikki on sittemmin vapautettu takuita vastaan. Autoista löytyi bensiiniä mutta ei räjähteitä. Britannian pääministerin tiedottaja vakuutti tukikohdan olevan turvallinen. CBS Newsin mukaan Yhdysvaltain hallinto uskoi iskun tavoitteena olleen tappaa yhdysvaltalaissotilaita ja tuhota koneita. Fairfordia on käytetty Iranin sodassa yhdysvaltalaisten pommikoneiden tukikohtana.
David Ellisonin johtama Paramount sai tiistaina päätökseen noin 81 miljardin dollarin kaupan, jolla se osti Warner Bros. Discoveryn. Velat mukaan lukien kaupan arvo on lähes 111 miljardia dollaria. Yhdistetty yhtiö toimii nimellä Skydance, joka on peräisin Ellisonin vuonna 2006 perustamasta tuotantoyhtiöstä. Ellison toimii toimitusjohtajana ja leluyhtiö Mattelista tullut Ynon Kreiz toisena toimitusjohtajana. Jättiyhtiön omistukseen kuuluvat muun muassa HBO Max, Paramount+, CBS, CNN, Discovery-kanavat, TNT ja TBS sekä elokuvasarjat kuten Harry Potter, Top Gun ja DC:n sarjakuvahahmot. Kauppa sai Yhdysvaltain oikeusministeriön ja kansainvälisten kilpailuviranomaisten hyväksynnän kesällä. Kahdentoista demokraattiosavaltion oikeusministerit haastoivat kaupan heinäkuussa oikeuteen, mutta syyskuussa saavutettiin tuomioistuimen hyväksymä sovinto. Sen ehtoihin kuuluvat sitoumukset elokuvatuotannon lisäämisestä Yhdysvalloissa, tukirahasto irtisanottaville työntekijöille ja toimituksellisen riippumattomuuden lautakunta, joka valvoo CNN:ää ja CBS Newsia. CNN pysyy erillään CBS Newsista, ja sen johtaja Mark Thompson jatkaa tehtävässään. Kriitikot ovat varoittaneet työpaikkojen ja katsojien valinnanvaran vähenemisestä. Kysymyksiä on herättänyt myös Saudi-Arabian, Qatarin ja Arabiemiirikuntien rahoitus, joka voi viestintävirasto FCC:n hyväksynnällä tarkoittaa jopa puolta epäsuorasta omistuksesta.
Ranskalainen tekoälyyhtiö Mistral AI julkaisi tiistaina tähänastisen suurimman kielimallinsa Mistral Large 4:n. Mallissa on noin biljoona parametria, mutta se perustuu asiantuntijoiden yhdistelmä -arkkitehtuuriin, jossa vastausta laskettaessa käytetään kerrallaan vain noin 49 miljardia parametria. Malli tukee yli 160 kieltä. Mistralin mukaan malli on selvästi paras avoimien painojen malli Kiinan ulkopuolella. SiliconANGLEn mukaan yhtiö kertoo mallin päihittävän kiinalaiset Qwen- ja DeepSeek-mallit useissa ohjelmointi- ja tietotyötesteissä, mutta jäävän kärkimallien taakse suosituissa ohjelmointivertailuissa. Mallin painot on määrä julkaista myöhemmin lokakuussa, jolloin kuka tahansa voi ajaa sitä omilla laitteillaan. Malli on koulutettu Euroopassa Nvidian piireillä. Mistral aikoo julkaista lähikuukausina vielä suurempia versioita ja rakentaa Large 4:n pohjalta tiettyihin käyttötarkoituksiin erikoistuneita malleja. Julkaisu on merkittävä Euroopan pyrkimyksille kehittää omaa, yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista yhtiöistä riippumatonta tekoälyä.
Lupa- ja valvontavirasto LVV kehotti tiistaina Googlen tytäryhtiötä Tuike Finland Oy:tä keskeyttämään välittömästi ympäristön kannalta merkittävät valmistelutyöt yhtiön datakeskustyömailla Muhoksella ja Kajaanissa. Työt on lopetettava viimeistään 23. lokakuuta, ja keskeytys on voimassa siihen asti, kun hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettely on saatu päätökseen. Keskeytys koskee muun muassa puuston poistamista, pintamaan kuorintaa, työmaateiden ja varastoalueiden rakentamista, ojitusten muuttamista ja hulevesien hallintaa. Suunnittelua, mittauksia, maaperätutkimuksia ja muita vähäisiä, helposti peruttavia toimia kehotus ei koske. LVV:n mukaan toimet muuttavat ympäristöä ja aiheuttavat vaikutuksia, joiden tunnistaminen ja arviointi kuuluu nimenomaan YVA-menettelyn tehtäviin. Laajat muutokset ennen arvioinnin valmistumista voisivat viedä menettelyltä sen ennaltaehkäisevän tehon ja kaventaa vaihtoehtojen tarkastelua. Asia nousi esiin, kun Luonnonsuojeluliitto syytti yhtiötä epäillyistä laittomista hakkuista työmailla. Tuike Finland voi antaa kirjallisen selvityksen 14. lokakuuta mennessä. Jos yhtiö ei noudata kehotusta, LVV voi aloittaa hallintopakkomenettelyn, johon voi kuulua uhkasakko. Google ilmoitti samana päivänä noudattavansa kehotusta ja kertoi toimineensa vilpittömässä mielessä. Yhtiö investoi Suomen datakeskuksiin Ylen mukaan 13 miljardia euroa kahden vuoden aikana.
Onnettomuustutkintakeskus Otkes julkisti tiistaina tutkintaselostuksensa Euran helikopteriturmasta, jossa kuoli viisi ihmistä toukokuussa 2025. Kaksi helikopteria oli matkalla Tallinnasta Kokemäen Piikajärven lentopaikalle, kun ne törmäsivät toisiinsa Euran lentopaikan lähellä. Molemmat putosivat metsään ja tuhoutuivat, ja toinen niistä syttyi palamaan. Kaikki koneissa olleet kuolivat. Otkesin mukaan onnettomuuden välitön syy oli ihmisen toiminta, eikä hylyistä löytynyt teknisiä vikoja. Helikopterit lensivät koko matkan muodostelman kaltaisesti vaihtelevalla etäisyydellä toisistaan. Juuri ennen Euran lentopaikkaa niiden keskinäinen järjestys vaihtui, ja ne lähestyivät toisiaan kulmassa, jossa lentäjien oli vaikea nähdä toisen koneen liikkeitä. Ylen mukaan lentäjät eivät tienneet toistensa aikeista, vaikka muodostelmalennossa menettelyt on sovittava etukäteen ja niitä on noudatettava tarkasti. Tutkinnan johtajan mukaan muodostelmalentoon liittyy aina törmäysriski. Lisäksi koneiden hätäpaikannuslähettimet eivät aktivoituneet, vaikka tällä ei tässä tapauksessa ollut vaikutusta selviytymiseen. Tutkinta tehtiin yhteistyössä Viron viranomaisten kanssa.