Uutiset Stream: Keskiviikko 14.10.2026

Vatikaanin mukaan 71-vuotiaalla paavi Leo XIV:llä on todettu keuhkon adenokarsinooma, joka on keuhkosyövän muoto. Paavi kertoi sunnuntaina 11.10. Pietarinaukiolla, että lääkärit olivat löytäneet hänen keuhkostaan pienen kyhmyn ja että hän oli päättänyt lääkärien neuvosta antaa poistaa sen. Tiistaina 13.10. roomalaisessa Gemellin sairaalassa tehty leikkaus kesti noin puolitoista tuntia, ja siinä poistettiin oikean keuhkon alalohko. Leikkausta johti sairaalan rintakirurgian ylilääkäri Stefano Margaritora. Vatikaanin tiedotteen mukaan leikkaus onnistui ilman komplikaatioita, ja poisto oli niin laaja, että kaikki epäilyttävä kudos saatiin pois. Syöpä varmistui leikkauksen jälkeen, vaikka leikkausta edeltäneet tutkimukset olivat jo viitanneet siihen. Al Jazeeran mukaan solunsalpaajahoidoista tai muista jatkohoidoista ei toistaiseksi puhuta, koska osa tutkimustuloksista on vielä kesken. Paavin odotetaan toipuvan sairaalassa noin viikon, ja kaikki hänen audienssinsa on peruttu 20.10. asti. Kyseessä on ensimmäinen julkisesti kerrottu vakava terveysongelma hänen noin puolitoista vuotta kestäneellä paaviudellaan. Marraskuun 6.–17. päiväksi on suunniteltu matka Uruguayhin, Argentiinaan ja Peruun. Paavi sanoi sunnuntaina aikovansa tehdä matkan, mutta toipumisen vaikutus siihen on vielä epäselvä.

Venäjä iski tiistai-iltana 13.10. Kiovaan ballistisilla ohjuksilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan iskun päämaali oli energiainfrastruktuuri, ja ohjus osui kaupungin CHP-4-lämpövoimalaan. Pormestari Vitali Klitško kertoi ainakin kahden ihmisen kuolleen ja noin 20:n haavoittuneen. Desnianskyin kaupunginosassa osuma sytytti tuleen yhdeksänkerroksisen kerrostalon. Zelenskyin mukaan Ukrainan järjestelmät havaitsivat ohjukset vasta niiden lähestyessä kaupunkia, eikä Ukraina saanut länsimaisilta kumppaneiltaan ennakkovaroitusta laukaisuista. Hän kutsui tilannetta täysin epäoikeudenmukaiseksi. Presidentin neuvonantaja Dmytro Lytvyn ja ilmavoimat sanoivat, ettei kumppaneilta ollut tullut tietoja ohjuslaukaisuista iskupäivänä eikä sitä edeltävänä päivänä. Asukkaat kuulivat räjähdykset ennen ilmahälytystä. Isku tuli kaksi päivää sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Venäjän ja Ukrainan sopineen voimaloihin ja jalostamoihin kohdistuvien iskujen lopettamisesta. Kyiv Independent oli päivää aiemmin kertonut lähteisiinsä vedoten Yhdysvaltain uhanneen katkaista tiedustelutietojen jakamisen, jos Ukraina iskee Venäjän jalostamoihin. Ukrainan viranomaiset ovat arvelleet varoitusten puuttumisen johtuvan joko vaikeasti havaittavista ohjuksista tai teknisistä ongelmista. Venäjä ei ollut kommentoinut iskua.

Saudi-Arabian johtama sotilasliittouma iski tiistaina 13.10. huthien hallitsemassa Sanaassa Jemenin öljy-yhtiön al-Sabahin keskusasemalle annettuaan ensin evakuointikäskyn. Liittouman tiedottaja Turki al-Malikin mukaan huthit käyttivät laitosta ja sen maanalaisia polttoainevarastoja ohjusten ja lennokkien säilyttämiseen. Al Jazeeran mukaan iskuja tehtiin myös Ras Isan satamaan ja öljyasemalle Hodeidan maakunnassa. Öljy-yhtiön mukaan sen säiliöt olivat tyhjiä, eikä isku vaikuta polttoaineen saatavuuteen. Huthit olivat julistaneet Saudi Aramcon laitokset oikeutetuiksi kohteiksi ja kehottaneet työntekijöitä ja lähistön asukkaita poistumaan. Saudi-Arabian energiaministeriön mukaan huthit iskivät myöhemmin Aramcon hallintorakennukseen Dhahranissa, jolloin syttyi tulipalo, mutta kukaan ei loukkaantunut. Riadiin ammuttujen ohjusten torjunnasta pudonneet kappaleet haavoittivat neljää ihmistä ja vaurioittivat 15 taloa. Saudi-Arabian hallitus sanoi huthien joutuvan kantamaan seuraukset. Huthien iskut Riadin lentoasemalle tappoivat viikonloppuna yhteensä 14 ihmistä, ja useat lentoyhtiöt ovat keskeyttäneet lentonsa Saudi-Arabiaan. Presidentti Donald Trump sanoi huthien käyttäytyvän erittäin huonosti ja kertoi saattavansa pyytää Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania tukemaan Saudi-Arabiaa. Erdoğan ilmoitti Turkin seisovan Saudi-Arabian rinnalla.

Lennokit iskivät yöllä 13.10. kahteen kauppa-alukseen Mustallamerellä Bulgarian rannikon edustalla. Maltan lipun alla purjehtiva ukrainalaisomisteinen Chelsea 3 sai kolme lennokkiosumaa noin 18 meripeninkulman päässä Byalasta. Sen 15 miehistön jäsentä, seitsemän ukrainalaista ja kahdeksan azerbaidžanilaista, evakuoitiin Varnaan, ja viisi heistä sai hoitoa. Toinen alus, presidentti Iliana Iotovan mukaan Guinea-Bissaun lipun alla kulkenut HS Dignity, upposi noin 17 meripeninkulman päässä Krapetsin kylästä Romanian rajan tuntumassa. Pääministeri Rumen Radev kutsui iskuja täysin hyväksymättömiksi. Hänen mukaansa ei ole selvää näyttöä siitä, kuka iskut teki, mutta lopputulos hyödyttää Venäjää. Radev ilmoitti kutsuvansa Venäjän suurlähettilään puhutteluun, ja Bulgaria ilmoitti asiasta Natolle ja EU:lle ja pyysi apua ilma- ja merivalvontansa vahvistamiseen. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi iskut ja sanoi Mustastamerestä tulleen Venäjän Ukrainan-sodan uusi kärjistymisen rintama. Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi liittokunnan mukauttavan puolustustaan tarpeen mukaan. Al Jazeeran mukaan edellisellä viikolla Bulgarian edustalla upposi lennokki-iskussa toinen alus, jonka kymmenestä miehistön jäsenestä ei ole tietoa. Venäjä tai Ukraina eivät olleet kommentoineet tapausta.

Yhdysvaltalaismedia Axiosin mukaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja presidentti Donald Trump ovat keskustelleet viimeisten kahden viikon aikana useissa puheluissa uudesta, laajasta yhteisoperaatiosta Iranin sotilas- ja ydinkohteita vastaan ennen Israelin 27.10. pidettäviä parlamenttivaaleja ja Yhdysvaltain marraskuun välivaaleja. Axios vetoaa kahteen yhdysvaltalaiseen ja yhteen israelilaiseen virkamieheen sekä neljänteen lähteeseen. Lähteiden mukaan Israelin tiedustelu arvioi Iranin rakentavan ydinohjelmaansa uudelleen. Erään yhdysvaltalaisvirkamiehen mukaan Trump kehotti Netanjahua valmistautumaan, mutta ei sitoutunut mihinkään. Yhdysvaltain ja Israelin asevoimat ovat Axiosin mukaan valmiustilassa siltä varalta, että Trump määrää iskut. Israelin asevoimien komentaja Eyal Zamir on Axiosin mukaan varoittanut, että sodan jatkuminen voisi johtaa vaalien siirtämiseen. Puolustusministeri Pete Hegsethin ja keskusjohto CENTCOMin kerrotaan kannattavan iskuja voimakkaimmin, kun taas suurin osa Trumpin neuvonantajista kannattaa pakotteita ja painostusta. Valkoisen talon virkamies kutsui väitettä vääräksi ja sanoi Trumpin todenneen, ettei Yhdysvallat hyökkää Iraniin ennen välivaaleja. Netanjahun kanslia ei kommentoinut keskustelujen sisältöä. Trump sanoi tiistaina toimittajille, että Iran on epäonnistunut valtio ja että Yhdysvallat tekee Irania koskevan päätöksen hyvin pian.

Hampurin Hansakaupungin ylemmässä alueoikeudessa alkaa keskiviikkona 14.10. oikeudenkäynti, jossa entistä ukrainalaista upseeria Serhii K:ta syytetään osallisuudesta sotarikokseen. Saksan syyttäjien mukaan hän johti ryhmää, joka räjäytti Nord Stream -kaasuputket Itämerellä syyskuussa 2022. Syyttäjien mukaan suunnitelma laadittiin helmikuun 2022 lopulla Ukrainan valtiollisten tahojen puolesta, ja tavoitteena oli katkaista Venäjän kaasutulot. Ryhmän epäillään vuokranneen Rostockista purjeveneen, jolla sukeltajat kuljettivat räjähteet Bornholmin edustalle. Räjähdykset rikkoivat neljästä putkesta kolme. Serhii K. pidätettiin Italiassa ja luovutettiin Saksaan. Hän kiistää osallisuutensa. Syyttäjät ovat nimenneet seitsemän ukrainalaista epäiltyä, mutta oikeudessa on vain yksi. Toinen epäilty, sukeltajaksi epäilty Volodymyr Z., on pidätettynä Kroatiassa ja vastustaa luovutustaan. Istuntoja on suunniteltu kahdesti viikossa ainakin helmikuuhun asti. Ukrainan hallitus kiistää osallisuutensa. Venäjä sanoo odottavansa oikeudenmukaista tuomiota, joka nimeää tekijät ja toimeksiantajat. Syytetyn saksalainen asianajaja Jes Meyer-Lohkamp sanoo, ettei syyttäjä ole esittänyt suoraa näyttöä, ja hänen mukaansa oikeuden on ratkaistava, oliko Nord Stream oikeutettu sotilaallinen kohde. Reutersin mukaan tapaus on Saksalle diplomaattisesti kiusallinen, koska Berliini tukee Ukrainaa vahvasti.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi tiistaina 13.10. lokakuun talousnäkymäraporttinsa. Sen mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna 3,1 prosenttiin viime vuoden 3,5 prosentista ja nousee ensi vuonna 3,4 prosenttiin. Ennuste on hieman parempi kuin heinäkuussa. Kehittyvien talouksien kasvun ennustetaan hidastuvan 3,7 prosenttiin ja euroalueen kasvuksi arvioidaan 1,1 prosenttia. Kiinan kasvuennustetta laskettiin 4,5 prosenttiin heikon kotimaisen kysynnän vuoksi. Maailman inflaation arvioidaan kiihtyvän 4,7 prosenttiin. Helmikuussa alkanut Iranin sota on nostanut energian hintoja jyrkästi. IMF olettaa Hormuzinsalmen avautuvan maaliskuussa 2027 ja tilanteen palautuvan sotaa edeltäneelle tasolle lokakuuhun 2027 mennessä. Öljyn keskihinnaksi tälle vuodelle arvioidaan 96 dollaria tynnyriltä. IMF:n mukaan kasvu jakautuu maiden välillä sen mukaan, miten ne altistuvat sodan aiheuttamalle tarjontashokille ja hyötyvät tekoälyinvestoinneista: Taiwanin ja Etelä-Korean kaltaiset tekoälyn toimitusketjuun kuuluvat maat kasvavat nopeasti, kun taas energiaa tuovat ja köyhät maat ovat haavoittuvimpia. IMF varoittaa, että tekoälyn tuomaa kasvua voi seurata äkillinen käänne, jos odotukset tekoälyn tuotoista heikkenevät. Pääekonomisti Silvana Tenreyron mukaan talous on ollut kestävä, mutta kestävyys on lähestymässä rajojaan. Hän kehotti hallituksia käyttämään vain tilapäisiä ja kohdennettuja tukitoimia energiakustannuksiin.

Britannian turvallisuuspalvelu MI5:n pääjohtaja Ken McCallum piti tiistaina 13.10. Lontoossa vuosittaisen puheensa Britanniaan kohdistuvista uhista. Hänen mukaansa valtiollisten toimijoiden aiheuttamat uhat ovat nelinkertaistuneet kymmenessä vuodessa, ja MI5 käyttää niiden torjuntaan enemmän voimavaroja kuin kylmän sodan aikana. McCallum kutsui Venäjää ykkösaggressoriksi. Hänen mukaansa Venäjä käy hybridisotaa Ukrainan tukijoita vastaan, koska se edistyy Ukrainassa vain vähän ja suurin kustannuksin. Esimerkkeinä hän mainitsi yrityksen iskeä lennokilla rahtikoneeseen saksalaisella lentoasemalla ja kyberhyökkäyksen Puolan energiainfrastruktuuriin. Venäjän tiedustelupalvelut maksavat hänen mukaansa nyt rikollisille tehtävien hoitamisesta. Iranin McCallum sanoi tavoittelevan aiempaa vaikeampia kohteita, kuten sotilastukikohtia, ja Iraniin liittyvät operaatiot ovat johtaneet viime vuoden aikana yli 50 pidätykseen. Fairfordin lentotukikohtaan suunnitellusta iskusta hän ei voinut puhua tutkinnan vuoksi, mutta sanoi tapauksen olevan yksi monista. Tekoäly kiihdyttää hänen mukaansa kyberhyökkääjien ja puolustajien kilpailua, ja terroristit käyttävät sitä tiedusteluun ja iskujen suunnitteluun. Eniten häntä huolestuttaa tekoälyn mahdollisuus helpottaa biologisten aseiden ja uusien taudinaiheuttajien kehittämistä. Venäjä ja Iran kiistävät vihamielisen toiminnan Britanniassa.

Ranskassa lukiolaiset osoittivat tiistaina 13.10. jälleen mieltään Pariisissa ja muissa kaupungeissa, kuten Toulousessa, Nantesissa, Strasbourgissa, Lyonissa ja Marseillessa. Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg liittyi opiskelijoiden saartoon Paul Eluard -lukion edessä Pariisin esikaupungissa Saint-Denis'ssä. Hän sanoi AFP:lle, että nuoret suljetaan päätöksenteon ulkopuolelle. Opetusministeriön mukaan tiistaina oli suljettuna 214 koulua, enimmäkseen lukioita noin 3 700:sta. Opetusministeri Edouard Geffrayn mukaan suljettuja oli vähemmän kuin edellisellä viikolla. Opiskelijajärjestö L'Union Etudianten mukaan 90 prosenttia yliopistoista oli suljettu tuen osoituksena. Syyskuun lopulla alkaneissa mielenosoituksissa vaaditaan ratkaisua opettajien poissaoloihin, huonokuntoisiin rakennuksiin ja ahtaisiin lukujärjestyksiin sekä 10 miljardin euron lisärahoitusta lukioille. Hallitus lupasi viime viikolla noin 3 000 sijaisopettajaa 114 pahiten kärsineeseen lukioon; ministerin mukaan heistä 35 prosenttia on saatu tehtäviin. Oikeusministeriön mukaan poliisi on ottanut kiinni yli 6 800 ihmistä, enimmäkseen alaikäisiä, ja poliisin väitetystä väkivallasta on avattu 24 tutkintaa. Presidentti Emmanuel Macron kehotti maanantaina malttiin. Elinkustannuksia vastustavia laajempia mielenosoituksia on suunniteltu lauantaiksi.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on pidättänyt tekoäly-yhtiö OpenAI:n insinöörin, jota syytetään kuuntelulaitteen asentamisesta yhtiön San Franciscon toimiston johdon neuvotteluhuoneeseen. Syyttäjien mukaan kyseessä on 35-vuotias Saudi-Arabian kansalainen Abdulrahman Alfozan, joka työskenteli yhtiön tuotetiimissä heinäkuusta 2025. Laite löytyi 30.9. vessapaperiin kätkettynä ja kytkettynä television takana olevaan USB-porttiin. OpenAI ilmoitti löydöstä FBI:lle ja asensi huoneeseen kameran, jonka tallenteella mies FBI:n mukaan tarkisti television takaosaa. Hänet erotettiin ja pidätettiin 9.10. Häntä syytetään suullisen viestinnän salakuuntelusta, ja syytteestä voi seurata enintään viisi vuotta vankeutta. Hän oli ensimmäistä kertaa oikeudessa tiistaina 13.10. OpenAI:n mukaan laitteessa oli kehittynyt salaus ja valvonnan välttämiseen suunniteltu tiedonsiirto, ja yhtiö käytti omia tekoälymallejaan laitteen analysointiin ja epäillyn tunnistamiseen. Yhtiöllä ei sen mukaan ole viitteitä siitä, että mies olisi päässyt käsiksi mallien painoihin, lähdekoodiin tai asiakastietoihin. FBI:n johtaja Kash Patel sanoi suunnitelman tähdänneen yhtiön supertekoälyä koskevien luottamuksellisten keskustelujen tallentamiseen. Rikosilmoituksessa ei kerrota, mihin mies aikoi tallenteita käyttää, eikä syytteissä ole mainittu yhteyttä vieraaseen valtioon.

Yhdysvaltain Kreikan-suurlähettiläs Kimberly Guilfoyle erosi tiistaina 13.10. sen jälkeen, kun Valkoinen talo oli pyytänyt häntä eroamaan. Valkoisen talon uusi lehdistösihteeri Katie Zacharia kertoi pyynnöstä ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan ja kiitti Guilfoylea tämän työstä. Presidentti Donald Trump oli päivää aiemmin sanonut hallinnon harkitsevan asiaa. Ero seurasi Wall Street Journalin uutisia, joiden mukaan Guilfoyle pyysi ennen senaatin vahvistuskuulemistaan Trumpin tukijaa maksamaan hänen 100 000 dollarin luottokorttilaskunsa ja lupasi tälle vastineeksi pääsyn hallinnon johtohenkilöiden luo. WSJ:n mukaan Guilfoyle myös kertoi vastaanotolla vieraille voivansa käyttää Yhdysvaltain vaikutusvaltaa Kreikan hallituksen horjuttamiseen ja edisti kreikkalaisen rakennus- ja energiayhtiön etuja päästämällä sen lobbaajan yksityisiin diplomaattitapaamisiin. Guilfoyle kiisti väitteet ja sanoi puolustavansa mainettaan. Hänen asianajajiensa mukaan rahat olivat maksua aiemmista puhetilaisuuksista ja esiintymisistä. Guilfoyle on entinen Fox Newsin juontaja ja Kalifornian syyttäjä. Hän oli aiemmin kihloissa presidentin pojan Donald Trump Jr:n kanssa ja naimisissa Kalifornian kuvernöörin Gavin Newsomin kanssa. Hänen seuraajaansa ei ole nimetty.

Intian pääkaupungissa New Delhissä poliisi otti tiistaina 13.10. kiinni opiskelijavetoisen Cockroach Janta Party -liikkeen eli torakkaliikkeen johtajat Ashutosh Rankan, Saurav Dasin ja Ajinkya Shinden. He olivat noin 20 vapaaehtoisen joukossa, jotka hyppäsivät aitojen yli Jantar Mantarin aukiolle. Delhin poliisi oli maanantaina ilmoittanut, ettei Jantar Mantar ole enää virallinen mielenosoituspaikka, ja nimennyt tilalle kolme muuta paikkaa. Liike oli yrittänyt osoittaa mieltä aukiolla viikonlopusta asti, ja poliisi otti viikonloppuna kiinni tuhansia mielenosoittajia. Liikkeen johtajat otettiin kiinni muutaman päivän sisällä jo toisen kerran. Liike ja oppositio vaativat päävaalikomissaari Gyanesh Kumarin eroa vaaliluetteloiden tarkistuksen vuoksi. Kriitikoiden mukaan tarkistus suosii pääministeri Narendra Modin BJP-puoluetta. Vaalilautakunta kiistää suosivansa ketään ja sanoo, että virheellisesti poistetut voivat ilmoittautua uudelleen. Oppositiopuolueet ja opiskelijajärjestöt ovat vedonneet korkeimpaan oikeuteen vaalijohtajan erottamiseksi. Liikkeen perustaja Abhijeet Dipke kirjoitti X:ssä, ettei vastarintaa voi lakkauttaa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kehotti hallitusta lopettamaan mielenosoittajien mielivaltaiset pidätykset.

Tekoälyhahmojen kanssa keskustelua tarjoava yhdysvaltalainen Character.ai ilmoitti maanantaina 12.10. hakeutuneensa Yhdysvaltain konkurssilain Chapter 11 -menettelyyn, joka suojaa yhtiötä velkojilta uudelleenjärjestelyn ajan. Yhtiö kertoi samalla sopineensa Walt Disneyn kanssa järjestelystä, jossa Disney maksaa 20 miljoonaa dollaria pysyvästä, ei-yksinoikeudellisesta lisenssistä Character.ai:n aineettomiin oikeuksiin. Toimitusjohtaja Colin Adamsin mukaan taustalla ovat merkittävät oikeudelliset, sääntelyyn liittyvät ja toiminnalliset vaikeudet. Yhtiötä vastaan on nostettu kanteita perheiden puolesta, joiden mukaan heidän teini-ikäiset lapsensa kuolivat itsemurhaan tai vahingoittivat itseään palvelun käytön jälkeen. Character.ai ja sen kanssa lisenssisopimuksen tehnyt Google sopivat alkuvuonna 2026 useita kanteita. Kentuckyn osavaltio haastoi yhtiön oikeuteen tammikuussa ja Pennsylvania toukokuussa, jälkimmäinen botista, jonka väitettiin esittäytyneen laillistettuna psykiatrina. Palvelu ja tilaukset jatkuvat, ja yhtiö etsii ostajaa. Se odottaa myynnin toteutuvan marras–joulukuussa. CBS Newsin mukaan yhtiön tietosuojaehtojen nojalla käyttäjien tietoja, kuten keskusteluja ja äänitallenteita, voidaan luovuttaa myynnin yhteydessä. Käyttäjät voivat poistaa tilinsä tai viedä tietonsa palvelusta.

Apple julkisti tiistaina 13.10. HomeView-nimisen älykodin ohjauslaitteen. Se on kuution muotoinen laite, jossa on seitsemän tuuman neliönmuotoinen kosketusnäyttö, ja sitä myydään pöytä- ja seinäversiona. Kumpikin maksaa 299 dollaria. Ennakkotilaukset alkoivat heti, ja laite tulee myyntiin 13.11. Laitteessa toimii yhtiön uudistettu Siri-tekoälyavustaja ja A18-suoritin. Se tunnistaa kasvojen ja äänen perusteella talouden jäsenet ja näyttää kullekin omat viestit, kalenterit ja sovellukset. Siihen ei ladata sovelluksia, vaan se näyttää viimeksi käytettyjä sovelluksia samaan tapaan kuin autojen CarPlay. Laitteessa on 12 megapikselin FaceTime-kamera, ja sitä markkinoidaan muun muassa keittiökäyttöön reseptien seuraamiseen ja videopuheluihin. Samalla Apple esitteli LG:n ja Schneider Electricin kanssa suunnitellun Apple Home Collection -tuotesarjan, johon kuuluu kameroita, ovikello, ovilukko ja termostaatteja 199–349 dollarin hintaan; niiden julkaisupäivää ei kerrottu. TechCrunchin mukaan HomeView kilpailee Amazonin Echo Show- ja Googlen Nest Hub -laitteiden kanssa, ja Applen HomePod-kaiuttimet ovat jääneet kilpailijoistaan suosiossa jälkeen. TechCrunchin mukaan laitteen viivästymistä on raportoitu osin Siri-tekoälyn ongelmilla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina 13.10. Helsingissä politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa, että hallituksen polttoaineiden hintoja helpottava tukipaketti odottaa enää perussuomalaisten ratkaisua. Orpon mukaan paketin koko on haarukoitunut noin 60 miljoonaan euroon, ja tuki kohdistuisi työmatkaliikenteeseen ja ammattiliikenteeseen. STT oli kertonut paketin sisällöstä edellisenä päivänä. Kokoomus jätti ehdotuksensa perjantaina, ja Verkkouutisten mukaan se kelpaa kristillisdemokraateille ja RKP:lle. Orpo sanoi summan olevan pieni ja korosti, ettei budjetissa ole ylimääräistä liikkumavaraa, mutta ei kertonut, mistä rahat otettaisiin. Hänen mukaansa asia on perussuomalaisille iso ja vaikea kysymys, mutta ratkaisu on saatava nyt. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kutsui pääministerin kommentointia kesken neuvotteluiden tavattomaksi ja väitettä asian jumittumisesta perussuomalaisiin absurdiksi. Mäkelän mukaan perussuomalaiset esittivät jo keväällä jakeluvelvoitteen laskemista, mutta kokoomus ja RKP eivät hyväksyneet sitä. Paketin tarkkaa sisältöä, rahoitusta tai voimaantuloa ei ole julkistettu.

Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen pyysi Ylen haastattelussa anteeksi yhtiön datakeskushankkeiden hakkuita Muhoksella ja Kajaanissa. Google on hakannut Muhoksella noin 330 ja Kajaanissa vajaat 200 hehtaaria metsää, vaikka ympäristövaikutusten arviointi on kesken. Lupa- ja valvontavirasto katsoi hakkuiden edellyttävän YVA-menettelyä ja keskeytti työt lokakuun alussa. Järvinen sanoi MTV Uutisille, että yhtiö kantaa vastuun ja teki päätökset parhaan ymmärryksensä mukaan. Hänen mukaansa viranomaiset tiesivät hakkuusuunnitelmista, mutta hän ei nimennyt niitä. Järvinen kiisti yhtiön painostaneen virkamiehiä. Muhoksen rakennustarkastaja oli kertonut Helsingin Sanomille Googlen juristien painostaneen häntä hyväksymään valmistelevat työt; Järvisen mukaan kokouksessa ei ollut Googlen juristeja. Samaan aikaan Muhoksen johtava rakennustarkastaja Jultuz Änwär kertoi Ylelle, että kunta uhkaa irtisanoa hänet koeajalla Ylelle antamansa haastattelun vuoksi. Änwärin mukaan tekninen johtaja Mikko Kari käski hänen erota tai tulla irtisanotuksi. Karin ja lautakunnan puheenjohtaja Jaakko Pellikan mukaan asia ei liity haastatteluun eikä Googleen. Asiaa ei käsitelty tiistaina, koska Änwäriä ei ollut kuultu. Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) sanoi Uutissuomalaiselle, ettei Google saa hakkuista seuraamuksia, koska YVA-laki ei suoraan mahdollista niitä.